LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijat valittavat ahkerasti kielteisistä päätöksistä – tänä vuonna jo 750 valitusta
Helsingin hallinto-oikeuteen on tämän vuoden aikana saapunut yli 750 Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksistä tehtyä valitusta.
Määrä on jo nyt suuri, sillä koko edellisvuoden aikana turvapaikkavalituksia saapui kaikkiaan 1 168.
Keväällä vauhti vain kiihtyy
Hallinto-oikeuteen saapuvien valitusten odotetaan lisääntyvän entisestään huhti-toukokuun aikana, kun Maahanmuuttoviraston tekemien turvapaikkapäätösten määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti.
Tällä hetkellä Helsingin hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika turvapaikka-asioissa on noin kahdeksan kuukautta.
– Nopeutetun käsittelyn piiriin kuuluvat asiat ratkaistaan keskimäärin noin viidessä kuukaudessa. Nopeutetussa käsittelyssä ratkaistaan muun muassa uusintahakemuksista tehdyt valitukset sekä niin sanottuun Dublin-asetukseen perustuvat asiat. Tavoitteena on, että asiamäärän kasvusta huolimatta käsittelyaikoja pystytään nopeuttamaan, hallinto-oikeuden tiedote kertoo.
Jaosto palkkaa 100 uutta työntekijää
Valitusten määrän kasvuun on varauduttu myös lisäbudjetissa 7,8 miljoonan euron lisämäärärahalla. Määrärahan turvin on vuoden alussa voitu muun ohella perustaa yksinomaan turvapaikka-asioihin keskittyvä 7. jaosto.
Uusien työntekijöiden rekrytointi jaostolle aloitettiin viime vuoden puolella ja rekrytoinnit jatkuvat kevään ajan. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteensä noin 100 uutta henkilöä rekrytoidaan vuoden loppuun kestäviin virkasuhteisiin.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäasiainministeriön ylijohtaja: “Maahanmuuttovirastolla on itsenäinen päätösvalta turvapaikka-asioissa”
Maahanmuuttoviraston Repo: Suomen kiristynyt linja näkyy vasta viiveellä
Eerola: “Nyt on etsittävä perusteet turvapaikanhakijoiden palauttamiselle – eikä porsaanreikiä maahan jäämiselle”
Terho: “On Suomelle kallista, jos Maahanmuuttoviraston linja on muuta Eurooppaa vapaamielisempi”
Meri: Terroristit käyttävät suvaitsevaisuutta hyväksi
Hongistolta rajut moitteet maahanmuuttovirastolle – “näyttää olevan muista EU-maista täysin poikkeava linja”
Eduskunta tiukentaa maahanmuuton säännöksiä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää