LEHTIKUVA
6. luetuin
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Saksan yleisradion kakkostelevision ZDF:n kyselyn mukaan vaalit kiinnostavat erittäin voimakkaasti nyt 87 prosenttia äänestysikäisistä saksalaisista, kun vastaava luku oli kolme vuotta sitten vain 76 prosenttia.
Tärkeimpiä vaaliteemoja ovat maahanmuuttopolitiikan ja siirtolaisuuden ohella talous, turvallisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Jos vaalit pidettäisiin nyt, niin tulos olisi tuoreen Forschungsgruppe Wahlen -kyselyn mukaan tämä:
Kristillisdemokraatit (CDU/CSU) 30 % (edellisissä vaaleissa 24,1 %), Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD 20 % (10,3 %), SPD 16 % (25,7 %), vihreät 14 % (14,8 %), vasemmistopuolue Linke 7 % (4,9 %), Bündnis Sahra Wagenknecht 4 % (-) ja liberaalipuolue FDP 4 % (11,5 %).
Kysely on tehty ennen Münchenin autoiskua, jossa afganistanilainen turvapaikanhakija ohjasi auton palvelualoja edustavan ammattiliitto Verdin mielenosoituskulkueeseen. Iskussa loukkaantui 36 ihmistä mukaan lukien 2-vuotias lapsi.
Poliisi epäilee islamistista motiivia. Tekijä, Saksaan vuonna 2016 yksinään alaikäisenä turvapaikanhakijana tullut 24-vuotias afganistanilainen Farhad N. huusi poliisin mukaan pidätettäessä islamisteille tutun ”Allahu Akbar” -rukouksen. Poliisi pitää myös muista syistä mahdollisena, että miehellä oli uskonnollinen motiivi. Mikään ei viittaa siihen, että hän olisi ottanut kohteekseen tarkoituksella ammattiliiton tilaisuuden.
Miehen turvapaikka-anomus oli hylätty, mutta Münchenin kaupunki oli myöntänyt hänelle oleskeluluvan sillä perusteella, että tämä oli käynyt koulua ja suorittanut ammattitutkinnon. Mies oli myös työskennellyt muun muassa myymäläetsivänä.
Tapaus muistutti joulun alla Magdeburgissa tehtyä iskua, jossa saudiarabialainen Taleb A. ajoi autollaan väkijoukkoon. Iskussa kuoli kuusi ja loukkaantui 299 ihmistä. Mies odottaa vankilassa oikeuskäsittelyä.
Jouluna 2016 ajoi tunisialainen islamisti Anis Amri rekalla Berliinissä joulumarkkinoille ihmisjoukkoon. Auton pyörien alle murskautui kuoliaaksi 13 ja loukkaantui 70 ihmistä. Osalle heistä jäi elinikäisiä vammoja.
Yleinen ilmapiiri vaatii saksalaiselta politiikalta selkeää muutosta turvapaikka- ja maahantulokäytäntöön. Talous-, ilmasto- ja energiapolitiikan ohella se on yksi tärkeimmistä vaaliteemoista. Moni saksalainen pelkää.
Vaalitunnelmaan vaikuttavat myös äskettäinen turvapaikanhakijan Aschaffenburgissa ja viime vuonna Mannheimissa ja Solingenissa tekemät, monia uhreja vaatineet veitsimurhat.
Selkeimmin täyskäännöstä Saksan nykyiseen maahantulo- ja turvapaikkapolitiikkaan on vaatinut oikeistolainen ja kansallismielinen Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD.
Samoille linjoille sen kanssa ovat tulleet isku iskulta sekä kuntien ja kaupunkien rahojen ja auttamishalun loppuessa myös kristillisdemokraattisen unionin muodostavat CDU ja CSU -puolueet.
Maahantulon rajoittamista, karkotusten ripeää toimeenpanoa ja ”hengähdystaukoa” uusien turvapaikanhakijoiden ottamisessa esittää myös vasemmistopuolue Linkestä omaksi puolueeksi erkaantunut Bündnis Sahra Wagenknecht BSW.
Myös nykyiset hallituspuolueet demarit ja vihreät vaativat hylkäyksen saaneiden hakijoiden ja rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden nykyistä nopeampaa karkottamista.
Ne haluavat vaaliohjelmissaan avata siirtolaisille Saksaan laillisia teitä sekä tukea vapaaehtoisjärjestöjä, jotka kuljettavat Välimerellä pelastamiaan ihmisiä Eurooppaan.
Vasemmistopuolue Linke menee vaaliohjelmassaan niin pitkälle, että kieltäytyy kaikesta rajavalvonnasta sekä kaikista karkotuksista riippumatta siitä, minkälaisiin rikoksiin tulijat ovat syyllistyneet.
Mielipidekyselystä toiseen vaalien voittajiksi nousevat kristillisdemokraatit ja AfD. Jos näin kävisi myös vaalipäivänä, niin niillä olisi mahdollisuus muodostaa Saksaan pitkästä aikaa oikeistokeskustalainen enemmistöhallitus ja viirata Saksan politiikkaa oikeistolaiseen suuntaa.
Näin ei näytä kuitenkaan käyvän. Kristillisdemokraattien johtaja ja Saksan todennäköisin uusi liittokansleri Friedrich Merz torjuu käytännössä mahdollisuuden täyskäännökseen vannottuaan moneen kertaan, että ”kristillisdemokraatit eivät tule tekemään koskaan missään oloissa minkäänlaista yhteistyötä AfD:n kanssa”.
Politiikan tarkkailijat kysyvät, miten Merz kykenee lunastamaan lupauksensa Saksan poliittisen linjan muuttamisesta, jos hän ei suostu missään oloissa yhteistyöhön sen ainoan puolueen kanssa, jonka kanssa maahantulo- ja turvapaikkapolitiikan uudistaminen ja selkeä muutos kaikkeen muuhunkin politikkaan voisi olla mahdollista.
Merzin kieltäytyminen yhteistyöstä AfD:n kanssa tarkoittaa käytännössä, että hänen johdollaan toimiva hallituskoalitio on mahdollinen vain demarien ja/tai vihreiden kanssa.
Kristillisdemokraattien ja vihreiden koalitiosta on Saksassa kokemusta. Sellainen hallitsee jo Baden-Württembergin, Nordrhein-Westfalenin ja Schleswig-Holsteinin osavaltioissa.
Demarit ja vihreät eivät ole luopuneet huonoista ennusteista huolimatta illuusiosta lisätä kannatustaan uskottelemalle äänestäjille, että Merzin johtamat kristillisdemokraatit saattavat hyväksyä vannomisista huolimatta sittenkin AfD:n kumppanikseen.
Demarien liittokansleriehdokas Olaf Scholz ei unohda muistuttaa, että kristillisdemokraatit saivat kaksi viikkoa sitten maahantulopolitiikkaa radikaaleja uudistuksia ajavan päätöslauselmansa läpi vihollisekseen leimaamansa AfD:n äänillä.
Scholzin mukaan kristillisdemokraatit rikkoivat ”tabun”, jonka mukaan saksalaisessa politiikassa ei saa hyväksyä yhtään lakia ja esitystä AfD:n äänillä.
Scholz torjui liittopäivien viimeisessä keskustelussa Merzin vaatimuksen, että Saksa kiristäisi itse kansallisilla päätöksillä turvapaikkapolitiikkaa ja maahantuloa sekä alkaisi kontrolloida rajaliikennettä.
– Jos jokainen maa alkaa tehdä näitä asioita omiin nimiinsä, niin se olisi EU:n loppu, Scholz sanoi.
Merz kiisti väitteen EU-säännösten rikkomisesta viittaamalla Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Hollannin esimerkkeihin rajavalvonnan ja maahantulopolitiikan kiristämisessä. Yksikään näistä maista ei rikkonut hänen mukaansa EU-lakia.
Vahvistaakseen äänestäjien epävarmuutta ja torjuakseen kyselyjen ennustaman liikahduksen porvarilliseen suuntaan vihreät ja vasemmisto ovat organisoineet osin verovaroin kustannettujen kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen avulla satoja massamielenosoituksia.
Niissä leimataan CDU ja AfD maahantulon rajoittamiseen liittyvien vaatimustensa takia äärioikeistolaisiksi ja osin fasistisiksi ja vaaditaan niiden kieltämistä.
AfD:lle tämä ei ole uutta, ovathan muut puolueet pitäneet sen kaiken parlamentaarisen päätöksenteon ulkopuolella siitä lähtien kun se nousi vuonna 2017 liittopäiville.
AfD on ollut myös toistuvasti Antifan ja muiden vasemmistoradikaaliryhmien iskujen kohteena ilman, että muut puolueet olisivat paheksuneet niiden toimintaa.
CDU on joutunut viime päivinä myös itse tilanteisiin, joissa mellakkapoliisit suojelevat niiden kokouksia väkivaltaisilta mielenosoittajilta.
Sunnuntaina 23. helmikuuta pidettävistä liittopäivävaaleista on tulossa poikkeuksellisen jännittävät.
Eniten odotetaan, nouseeko AfD:n kannatus viimeaikaisten tapahtumien seurauksena vielä ennakoituakin suuremmaksi.
Kristillisdemokraatit syyttävät AfD:n kannatuksen tuplaantumisesta kolmessa vuodessa punavihreää hallitusta, jossa kumppaneina olivat välirikkoon asti myös liberaalit.
Merzin ja sisarpuolue CSU:n ryhmäjohtajan Alexander Dobrindtin mukaan AfD ei olisi kasvanut koskaan näin suureksi, jos demarit ja vihreät olisivat kuunnelleet kansalaisten huolia ja pelkoja.
Samasta syytti Scholzin hallitusta liittopäivillä myös uuden vasemmistopuolueen johtaja Sahra Wagenknecht.
Siirtolais- ja turvapaikkapolitiikan lisäksi saksalaisten tyytymättömyyttä lisää maan heikkenevä taloustilanne ja kunnianhimoisille ilmastotavoitteille perustuva energiapolitiikka.
Herkällä pinnalla vaalikeskusteluissa ovat myös Saksan velkaantuminen ja Ukraina-politiikka.
Merz syytti hallitusta liittopäivillä yrityksistä kasvattaa julkista velkaa ja olla piittaamatta perustuslakiin kirjatusta velkajarrusta muun muassa Ukrainan auttamisella.
Saksa on rahoittanut Ukrainaan liittyviä sotilaallisia ja siviilitoimia tähän asti 44 miljardilla eurolla. Yhdysvaltain jälkeen se on rahalla mitattuna Ukrainan suurin avustaja.
Osoituksena nykyisen politiikan heikkoudesta kristillisdemokraatit ja AfD pitävät kolmea miljoonaa työtöntä, mikä on puoli miljoonaa enemmän kuin Scholzin hallituksen aloittaessa 2021.
Vastuuseen punavihreää vaadittiin opposition riveistä myös yli 50 000 yrityskonkurssista kolmessa vuodessa.
– Kun muiden EU-maiden talous on plussalla, niin Saksan talous on ollut toistuvasti taantumassa, oppositiosta muistutettiin.
Syytöksiä hallitukselle esitettiin myös ”kansalaisrahaksi” (Bürgergeld) nimetyn työttömyysavustuksen holtittomasta jakamisesta.
Merzin mukaan jokin ei täsmää, kun maassa maksetaan 1,7 miljoonalle työkykyiselle ja työikäiselle kansalaisrahaa samaan aikaan kun maassa on yli 700 000 vapaata työpaikkaa.
Kansalaisrahan saajiin kuuluu myös yli 600 000 ukrainalaista sotapakolaista.
Merz syytti liittopäivillä Scholzia yhteistyökyvyttömyydestä.
– Kristillisdemokraatit ovat kannattaneet tämän hallituksen aikana 350:tä demarien tekemää lakiesitystä, mutta demarit eivät ole tukeneet ainoatakaan kristillisdemokraattien tekemää esitystä, hän sivalsi.
Merz esitteli omaa pikaohjelmaansa Saksan kilpailukyvyn ja taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
Ohjelmaan sisältyy muun muassa ylitöiden vapauttaminen veroista 2 000 euroon asti, energian hinnan, sähköveron ja sähkönsiirtomaksujen alentaminen sekä luopuminen vihreiden ajamasta lämmityslaista.
Kristillisdemokraatit haluavat purkaa Saksan raskasta byrokratiaa sekä puolittaa hallituksen erityisavustajien ja valtuutettujen määrän.
Kristillisdemokraattien reformilistalle kuuluu myös kannabiksen vapauttamisen peruminen ja ravintolaruuan arvonlisäveron palauttaminen 19 prosentista takaisin seitsemään prosenttiin.
Merzin pikaohjelmassa halutaan pikaista uudistusta maahanmuuttopolitiikkaan.
Jos kristillisdemokraateilla olisi valta, niin jo rajoilla estettäisiin paperittomien tulo maahan. Jossain muussa EU-maassa turvapaikka-anomuksensa jättäneet käännytettäisiin saman tien.
Tilapäistä suojaa saaneilla, kuten tällä hetkellä useimmille syyrialaisille, ei annettaisi kristillisdemokraattien pikaohjelman mukaan oikeutta perheiden yhdistämiseen. Myös Saksan kansalaisuuden myöntämisen ehtoja tiukennettaisiin.
Pippurisen puheenvuoron liittopäivien viimeisessä istunnossa käytti myös Scholzin hallituksen entinen valtiovarainministeri ja FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner.
Hän syytti Scholzia muun muassa yrityksistä rahoittaa Ukraina-apua joko uutta velkaa ottamalla tai saksalaisten eläkkeiden ja sosiaalipalvelujen kustannuksella.
Vihreitä Lindner syytti energiapolitiikassa väärän polun seuraamisesta, ylimitoitetuista subventioista ja jatkuvasta uusien kieltojen tehtailusta.
Energiapolitiikassa hän esitti ydinvoimaan palaamista, ”sillä muutoin Saksasta tulee teollisuusmuseo”.
Lindnerin mukaan Saksassa ei ole puutetta rahasta mutta kylläkin prioriteettien asettamisesta.
– Jos emme pysty muuttumaan, niin ihmiset antavat äänensä AfD:lle ja sitä muistuttaville puolueille samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, Alankomaissa ja Itävallassa, hän sanoi.
AfD-puolueen puheenjohtaja ja liittokansleriehdokas Alice Weidel ilmoitti kaipaavansa Saksaan maahanmuutto- ja talouspoliittisten uudistusten lisäksi lisää kansallista itsetuntoa ja mielipiteenvapautta.
Saksan yleisradiolle, jota hän ei pidä neutraalina, maksettavat lupamaksut hän lopettaisi kokonaan.
AfD haluaa Weidelin mukaan lopettaa tuulivoimalle ja muulle uusiutuvalle energialle maksettavat subventiot. Tuulimyllyt katoaisivat nopeasti maisemasta, kun tukiaisia ei enää maksettaisi.
Kaasuntuonti Venäjältä aloitettaisiin AfD:n johdolla uudestaan kuten myös panostukset ydinvoiman kehittämiseen.
AfD:n karsintalistalle kuuluisivat sotilaallisen avun antaminen Ukrainalle ja kehitysavun jakaminen erikoisiin kohteisiin, kuten pyöräteiden rakentamisen rahoittamiseen Perussa ja vastaaviin.
Vihreän ilmastoministerin ja vihreän puolueen liittokanslerikandidaatti Robert Habeckin esittelemässä 10 pisteen ohjelmassa vaaditaan lisää poliiseja sekä poliiseille nykyistä enemmän valtuuksia ja modernia tekniikkaa muun muassa rajanliikenteen valvontaan.
Turvapaikanhakijoille vihreät haluavat terveystarkastusten yhteyteen mielenterveyden selvittämistä. Tällä vihreät viittaavat moniin veitsi- ja muihin iskuihin, joiden tekijällä on todettu psyykkisiä ongelmia.
Rajavalvonnassa ja rajalta käännyttämisessä Habeck haluaa odottaa demarien tapaan EU:ssa tehtävää yhteistä päätöstä.
Vaalikamppailu jatkuu Saksassa täysillä aina vaalipäivään 23. helmikuuta asti. Vaaleissa valitaan 630 liittopäiväedustajaa, mikä on runsaat sata vähemmän kuin nykyisillä liittopäivillä.
Jokaisella äänestäjällä on kaksi ääntä. Toisella valitaan puolue ja toisella henkilö.
Vaaleissa on viiden prosentin äänikynnys. Sen alle jäävä puolue voi kuitenkin päästä liittopäiville, jos kolme sen asettamaa ehdokasta saa omassa vaalipiirissään enemmistön.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Karkotettavaksi määrätyn afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lasten kimppuun Aschaffenburgissa Saksassa käänsi liittopäivävaalikampanjan kiivaaksi väittelyksi epäonnistuneesta turvapaikka- ja siirtolaispolitiikasta. Nykyisen punavihreän hallituksen haastaja lupaa tiukkaa rajavalvontaa sekä karkotettavaksi määrättyjen sulkemista kasarmeihin ja kontteihin odottamaan karkotuksen toimeenpanoa.
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".
