

LEHTIKUVA
Turvallisuuspoliisi Säpo huolissaan Venäjän vakoilusta: Ulkomaalaisten kiinteistökauppoja halutaan suitsia myös Ruotsissa
Vuosikaudet Suomessa vellonut keskustelu venäläisten maakaupoista on viimein saavuttanut myös Ruotsin. Turvallisuuspalvelu Säpo haluaa vauhtia lainmuutoksiin, jotta valtakunnan turvallisuutta mahdollisesti uhkaavat maakaupat voidaan estää.
Vielä nykyisin ulkomaiden kansalaiset voivat Ruotsissa ostaa kiinteistöjä mistä hyvänsä, vaikkapa sotilaskohteiden välittömästä läheisyydestä. Keskustelu lainmuutoksen tarpeesta virisi, kun Expressen julkaisi tammikuun alussa jutun siitä, kuinka venäläinen, Kremliä lähellä oleva liikemies oli ostanut rantatontin Tukholman saaristosta.
Venäläismiehen tontilta on suora näköyhteys Muskön kallioon louhitun, huippusalaisen laivastotukikohdan sisäänkäynnille. Muskössä pitää majaa myös Ruotsin merivoimien esikunta. Tapausta on Ruotsin mediassa verrattu Airiston Helmen kiinteistöomistuksiin Turun saaristossa.
Säpo huolissaan vakoilusta
– Tiedustelutietojen kerääminen on mahdollista, jos vihamieliset valtiot omistavat kiinteistöjä Ruotsin turvallisuuden kannalta tärkeiden alueiden läheisyydessä, sanoo Säpon tiedottaja Fredrik Hultgren-Friberg.
Svenska Dagbladetin mukaan venäläisten maakaupat Suomessa ovat viimeisen parin vuoden aina ”lisääntyneet dramaattisesti”. Suomi kiristi kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä vuonna 2022.
Ruotsin hallitus päätti viime kesänä teettää selvityksen siitä, millainen valtion kontrollijärjestelmä kiinteistökauppoihin maassa tarvitaan. Selvityksen on oltava valmis viimeistään helmikuussa 2024.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Fredrik Hultgren-Friberg Tukholman saaristo merivoimien esikunta huippusalainen laivastotukikohta Muskö valtakunnan turvallisuutta mahdollisesti uhkaavat maakaupat Venäjän vakoilu ulkomaalaisten kiinteistöjen omistukset Airiston Helmi lainsäädäntö kiinteistökaupat Panaman paperit Vakoilu Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluaa vaikeuttaa ulkomaalaisten maa- ja kiinteistökauppoja – Purra: Kuin vapaa pääsylippu Suomeen

Wihonen: Venäläiset keplottelivat viisumeita halvoilla asunto-osakekaupoilla, kuinka suuresta ilmiöstä ja turvallisuusuhasta on kyse?

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Sotapeleissä simuloidaan jo Ukrainan sodan seurauksia: Venäjän tappio voisi johtaa valtion romahtamiseen – suurvallan ydinaseet paikallisten sotalordien käsiin

Koponen vaatii hallitusta mitätöimään Suomessa asuvien venäläisten aseluvat – pysyvä aselupakielto tietyistä rikoksista tuomituille kansalaisuuteen katsomatta

Sabotaasi lisääntynyt dramaattisesti Venäjällä – Putin syyttää iskuista lännen tiedustelupalveluita ja uhkailee venäläisiä

Koskela pitää leväperäistä ja venäläisten kiinteistökaupat edelleen mahdollistavaa lainsäädäntöä riskinä kansalliselle turvallisuudelle

Länsirannikon satamien käytön laajentaminen on huoltovarmuuskysymys
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää