Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen kysyi eduskunnan kyselytunnilla, onko mitään järkeä kylvää rahaa tuuleen tuulivoiman tukemisen muodossa.

Turunen muistutti, kuinka keskustajohtoinen hallitus päätti vuonna 2010 erittäin anteliaasta tuulivoiman tukipaketista, joka myöntää tuulivoimalle korkean, 83,50 euron tuen (megawattitunnilta) kahdeksitoista vuodeksi.

Nykyään tuulivoiman tukemiseen uppoaa melkein 150 miljoonaa euroa vuodessa.

– Jo tämä on järjetön summa, mutta jos nykyinen sähkön hintataso säilyy ja tavoitteet tuulivoiman määrälle toteutuvat, tukisumma on vuosikymmenen vaihteessa jopa yli 300 miljoonaa euroa. Tällä summalla voisi perua lapsilisäleikkaukset ja kaupan päälle rakentaa joka vuosi kaksi uutta lastensairaalaa. Kysynkin, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että täysin järjettömään mittaan kasvaneita tuulivoimatukiaisia saadaan alennettua? Turunen kysyi.

Hän ihmetteli myös, kuinka tuulivoimasta on tullut pääomamarkkinoille kaikkein tuottoisin sijoituskohde: tuotto arvioitiin vuonna 2013 yli 160 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

– Ja tämä perustuu yhteiskunnan tukeen, Turunen syytti.

Myös nykyhallitus jatkanut tukea

Vaikka tukipäätöksen teki edellinen hallitus, jonka elinkeinoministerinä hääri Mauri Pekkarinen (kesk.), myös nykyinen hallitus laajensi tukia perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta avomerituulivoimaan, vaikka se saa jo investointitukea.

– Nyt kaiken järjettömyyden huipuksi hallitus haluaa, että maksamme myös ahvenanmaalaisten tuulivoimaloiden tukiaiset. Tuulivoiman tukeminen kuuluu Ahvenanmaan omaan päätösvaltaan. Itsehallintolain mukaan se, kenen vallassa päätös on, maksaa laskun. Nyt hallitus lipeää tästä periaatteesta ja avaa budjettiinsa uuden 50 miljoonan euron rahareiän.

– Miksi meidän pitäisi maksaa Ahvenanmaan tuulivoiman tuet, vaikka meillä ei ole edes elinkeino-oikeutta Ahvenanmaalla? Turunen kysyi.

Ahvenanmaalla suositaan tuulivoimaa

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) perusteli Ahvenanmaan tuulivoiman rahoittamista sillä, että maakunnassa on parhaat tuuliolosuhteet koko Suomesta ja että siellä suhtaudutaan tuulivoimaan myönteisemmin kuin monessa paikassa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström (ps.) kysyi myös, koska ministeri arvioi tuulivoiman nousevan ”ehkä voitolliseksi ilman tukia”. Vapaavuori vastasi, että tukipäätöstä tehdessä ajaksi ajateltiin 12 vuotta.

– Uskon, että uusiutuva energia voi nousta voitolliseksi. Tuulivoiman kohdalla tarkoitus oli, että 12 vuoden jälkeen se olisi voitollista ilman tukiakin, Vapaavuori selitti.

Hän myönsi, että nykyisellä sähkönhinnalla tuulivoiman tuki näyttää anteliaalta. Siihen liittyy muita syitä: hiilen ja öljyn halpeneminen, jotka molemmat johtuvat osaltaan Yhdysvaltain liuskeöljyn louhinnasta.

Ministeri korosti myös, että hallituksen täytyy sitoutua aiempien hallitusten linjaan, jotta Suomi antaisi kuvan luotettavasta maasta, joka on hyvä sijoituskohde. Suomi on sitoutunut tuottamaan 38 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energiamuodoilla vuoteen 2020 mennessä.

Yli puolet bioenergiaa

Vapaavuori sanoi hallituksen linjanneen, että Suomi suosii eniten – yli puolella uusiutuvasta energianlähteistä – bioenergiaa, mutta toisena tulee seuraavaksi kustannustehokkain tuulivoima.

– Tekniikan kehittyessä järjestys voi vaihtua, hän vastasi viitaten Lindströmin kysymykseen, jossa viitattiin myös aurinkovoiman voimakkaaseen kehitykseen ja hinnan halpenemiseen.

Turunen väitti puolestaan, että Suomi saavuttaa nykytahdilla 38 prosentin tavoitteen pienemmillä tuulivoimainvestoinneilla.

Edellinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen sanoi, että Suomen syöttötariffi lukeutui edullisimpiin koko Euroopassa. Pekkarinen muistutti myös, ettei esitys ollut yksimielinen, vaan siitä äänestettiin.

– Oliko se sittenkään liikaa, kun niin perussuomalaiset, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitot äänestivät vielä korkeamman tuen puolesta, Pekkarinen väitti saaden salin kohahtamaan.

Seuraavaksi puhunut Martti Korhonen (vas.) sanoi Pekkarisen ”melkein syyllistyneen populismiin” vastauksessaan. Ministeri Vapaavuori ymmärsi kyselytunnin idean niin, että hallitus vastaa omista tekemisistään, eikä edellisen hallituksen tai nykyisen opposition tekemisistä.

Veli-Pekka Leskelä