Turunen: Vihreiden politiikalla ajamme Suomesta teollisuuden ja työpaikat
Suomeen pitää saada sellaisia työpaikkoja, jotka auttavat kasvattamaan taloutta ja purkamaan budjettivajetta. Emme kaipaa sellaisia työpaikkoja, jotka kasvattavat velkaa ja vaikeuttavat talouskasvua. Me haluamme työpaikkoja, jotka tuottavat jotain sellaista, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Emme halua sellaisia, joita sosialistit ovat valmiit tukemaan. Näin linjasi ryhmänjohtaja Sampo Terho (ps.) tänään eduskunnassa.
Terhon vastaus oli suunnattu velkaelvytystä kaihoavalle oppositiolle.
SDP esitti keväällä 3 miljardin sopeutusta
Sari Sarkomaa (kok.) sanoi kaikkein tärkeintä olevan, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja. Emme voi rakentaa isänmaata velalla.
– Keväällä Antti Rinne (sd.) esitti sopeutusta 3 miljardin euron edestä: kaksi miljardia euroa leikkausta ja miljardi verojen korotuksia. Mutta näitä ei näy teidän vaihtoehtobudjetissanne – missä ne ovat, Sarkomaa kysyi.
Rinne: Vedetäänkö pakkolait pois?
Rinne kysyi vielä, onko hallituksella aietta vetää pakkolakiesitykset pois ja saada näin aikaan suotuisammat edellytykset yhteiskuntasopimuksen syntymiselle.
– Sitä kautta te pääsette tästä tilanteesta eroon, Rinne valisti.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) muistutti, ettei hallitus palkkaa yhtään työntekijää, vaan parantaa sen edellytyksiä – ja siinä hallitus toimii.
Velkataso on kaksinkertaistunut vuodesta 20008. Velan otto ei ole kestävä ratkaisu. Vihreiden politiikalla ajamme Suomesta teollisuuden ja työpaikat. Me tarvitsemme kilpailukykyä edistävän lakipaketin. Vaihtoehtoisesti hallituksen täytyy toimia, se vaan on näin, Turunen totesi.
Zyskowicz: Viime hallitus leikkasi yhtä lailla
Vihreiden Ozan Yanar ihmetteli perussuomalaisten muisteloita, kuinka edellinen hallitus on muka leikannut. Kokoomuksen Ben Zyskowicz opetti uutta kansanedustajaa leikkausten historiasta.
– Hallitus leikkaa lapsilisistä, perusopetuksesta, lukioista ja ammatti- ja oppisopimuskoulutuksesta, Aalto-yliopistolta, Suomen Akatemialta, kehitysyhteistyöstä, sairauskorvauksista, eläkkeistä, kuntien valtionosuuksista.. Ai mikä hallitus? No edellinen hallitus! Se missä puheenjohtaja Rinne oli ministerinä! Edustaja Yanar, te olette niin uusi kansanedustaja, että te voitte täällä ihmetellä näitä kaikkia leikkauksia, se hallitus, jossa olitte meidän kanssamme, se teki kaikki nämä koulutus-. ja kehitysyhteistyöleikkaukset, Zyskowicz piiskasi.
– Se, että vihreät on siirtynyt opposition äärilaidalle ja kilpailee vasemmistoliiton kanssa siitä, kumpi on vasemmistopopulistisempi puolue, se on kyllä läpinäkyvää, Zyskowicz moitti.
Terho: Soppajonot viime hallituksen vika
Terho muistutti jälleen, että yhä mennään viime vuoden budjetilla, vaikka täällä syytetään tätä hallitusta soppajonoistakin. Pirkko Mattila (ps.) sanoi, että vaikka sopimisen mallia pitäisi kannustaa, niin talouteen tarvitaan myös joustoja, sillä Ruotsi ja Saksa ovat saaneet talouttaan kuntoon joustavammilla työmarkkinoilla.
Simon Elo (ps.) puolusti hallituksen toimia. Eikö pitäisi puhua hyötylaeista, joilla saadaan kilpailukyky kuntoon, Elo kysyi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää