LEHTIKUVA
Turunen vie sähkösiirtohintojen jättikorotukset talousvaliokuntaan: “Kaikki palikat eivät näyttäisi olevan kohdallaan”
Moni suomalainen koki melkoisen järkytyksen viime viikon päätteeksi, kun Suomen suurin sähkönjakeluyhtiö Caruna ilmoitti nostavansa sähkönsiirtohintoja osassa maata keskimäärin 27 prosenttia.
Myös muut verkkoyhtiöt ovat ilmoittaneet tuntuvista siirtohintojen korotuksista. Esimerkiksi Kuluttajaliitto pitää korotuksia kohtuuttomina, sillä siirtohintoja ei voi kilpailuttaa.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti sunnuntaina aikovansa viedä asian talousvaliokunnan käsiteltäväksi.
– Julkisuuteen tulleet tiedot määristä ovat todella suuria, puhutaan kymmenien prosenttien korotuksista. Carunan 27 prosentin keskimääräinen korotus tarkoittaa joillekin ihmisille jopa 45-55 prosentin korotusta siirtomaksuihin. Kun siirtomaksujen osuus sähkölaskusta alkaa nykyään olla 70-80 prosentin luokkaa, on asian kohtuullisuus selvitettävä, Turunen painottaa.
Asia pengotaan juurta jaksain
Talousvaliokunta aikoo ottaa asian käsittelyyn jo ennen helmikuun puoliväliä ja penkoa sen juurta jaksain. Talousvaliokunta tulee kuulemaan niin ministeriötä, verkkoyhtiöitä, Energiavirastoa kuin Kuluttajaliittoakin sen kartoittamiseksi, onko lainsäädännölle muutostarpeita ja toimittaa kuulemisten pohjalta valmistelemansa mietinnön hallituksen käsiteltäväksi.
– Verkkoyhtiöiden asiakkaille tilanne on erittäin harmillinen, koska he eivät pysty siirtohintoja kilpailuttamaan. Nykykäytännön mukaan Energiavirasto tarkistaa neljän vuoden välein, ovatko monopoliyhtiöiden korotukset kohtuuttomia, mutta tuoreisiin korotuksiin se voi puuttua vasta vuonna 2020. On selvitettävä, olisiko muutostarvetta näin jälkijättöisesti toimivalle systeemille, mihin näin suuret korotukset perustuvat ja ovatko ne ylipäätään perusteltavissa, Turunen sanoo.
Laki säädettiin viime vaalikaudella
Turunen ei näe tarvetta valtionyhtiön perustamiseksi kohtuuhintaisen sähköntuotannon varmistamiseksi, sillä sähkö itsessään on Suomessa kohtuuhintaista. Ongelmana on sähkönsiirto, joka vie leijonanosan sähkölaskusta ja on asiakkaiden kannalta aivan liian kallista.
– Korotusten taustalla on viime vaalikaudella säädetty laki, jossa sähkönsiirtoyhtiöt velvoitettiin tekemään investointeja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. On sinänsä hyvä, että toimitusvarmuutta parannetaan, mutta näin suuret korotukset ovat suorastaan järkyttäviä.
– Jotain pitäisi tehdä sillekin tosiasialle, että tässä eivät kansalaiset ole tasa-arvoisessa asemassa hinnoittelun suhteen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maksat sähkön siirrosta paljon vähemmän kuin vaikkapa Kainuussa tai Järvi-Suomessa, Turunen huomauttaa.
Shokki myös teollisuudelle ja yrityselämälle
30-40 prosentin korotukset sähkönsiirtohintoihin tulevat olemaan lamaannuttavia myös teollisuudelle ja yrityselämälle. Turusen arvion mukaan “aivan kaikki palikat eivät näyttäisi olevan kohdallaan”, mutta on paras tutkia asia tarkkaan ja selvittää, minkälaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ja minkälaisiin toimenpiteisiin lopulta ryhdytään.
– Kun tieto hinnankorotuksista tuli viime viikon lopulla, oli siinä mielestäni melkoisen raju uutinen. Koko lauantain mietin, mitä pitäisi tehdä ja sunnuntaina tulin siihen tulokseen, että talousvaliokunnan on puututtava tilanteeseen. Nyt on sähköposti tukossa ja oikeastaan puhelinkin, mikä osoittaa, miten valtavan tärkeä tämä asia on kansalaisille ja yrityksille, Turunen sanoo.
Yli 50 miljoonan euron liikevoiton vuonna 2014 tehneen Carunan omistukset ja rahavirrat kulkevat veroparatiisissa toimivan holdingyhtiön kautta. Suomi hyötyi Carunan liikevoitosta yhteisöveron kautta vain 1,6 prosenttia eli hieman yli 800 000 euroa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ryhmyri myönsi SPD:n osuuden sähkön siirtohintojen jättikorotuksiin: “Tapahtui vakavia virhearviointeja”
Turunen Carunasta: Tämä peli ei vetele!
EU:n ilmastopolitiikka muistuttaa Jimmy Carterin 1970-luvun karille ajanutta energiaohjelmaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää