Veroparatiisien kautta tapahtuvasta veronkierrosta liikkuu hämmästyttävästi aivan eri mittaluokassa liikkuvia lukuja. Eduskunta perehtyi aiheeseen torstaina julkisessa kolmen valiokunnan kuulemisessa, johon osallistuivat tarkastus- ja valtiovarainvaliokunta sekä Kaj Turusen (ps.) johtama talousvaliokunta.
– Panama-leaks avasi ovet tälle keskustelulle. Toivottavasti se vie tuloksiin niin, että tulojen salaaminen veroparatiisien kautta olisi entistä vaikeampaa, Turunen toivoo.
Olennaista kansainvälinen tietojenvaihto
Kansainvälisen veronkierron estämisessä on olennaista kansainvälinen verotustietojen vaihto. Asiasta kertoi valtiovarainministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare.
Automaattinen tietojenvaihto alkaa joko ensi vuonna tai 2018. Finanssilaitokset lähettävät verohallinnoille tietoa henkilöiden ulkomailla olevista tuloista ja varoista.
OECD on hyväksynyt 15 raporttia toimenpiteiksi veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa vastaan. Se suosittelee muutoksia joko verolainsäädäntöön, malliverosopimukseen tai ohjeisiin.
EU:n veronkierron vastainen toimenpidepaketti julkistettiin tammikuussa. Se esittää veronkiertoa estävää direktiiviä, suositusta verosopimukseen ja ehdotusta direktiiviksi maakohtaisesta raportointijärjestelmästä veroviranomaisille.
Maakohtainen veroraportointi
Komissio antoi huhtikuussa myös ehdotuksen julkisesta maakohtaisesta veroraportoinnista. Se hyväksytään lopullisesti vielä tässä kuussa.
Siinä annetaan tietoa konsernin veroista ja muista taloudellisista seikoista sekä toiminnan luonteesta. Tietoa antaisivat konsernit, joiden liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Hallitus antaa asiasta esityksen lähiaikoina.
Asianajaja: Pieni ongelma Suomessa
Tilaisuudessa puhui myös liike-elämän edustajana dosentti Janne Juusela asianajotoimisto Borenius Attorneys Ltd:stä. Hänen arvionsa mukaan valtio menettää veroparatiisiyhtiöiden kautta nykyään noin 10 miljoonaa euroa verotuloja. Toiset puhuvat jopa satojen miljoonien eurojen ongelmasta.
Juusela sanoi saaneensa tiedot niiden yritysten vastauksista, jotka ovat eri maiden kampanjoinneissa voineet tunnustaa kiertäneensä veroa. Juuselan mukaan ongelma on Suomessa pieni verrattuna takavuosiin, jolloin pankkisalaisuus oli tiukempi.
Dosentti väitti, että kun valtio koettaa saada kiinni satojen miljoonien veronkiertoa, oikeudenkäynneissä jumiutuu miljardien edestä liiketoimintaa. Juuselan mielestä “ylimitoitettu valvonta” pitäisi lopettaa ja saattaa asia kansainväliselle tasolle.
Omistusten avoimuus turvattava
Turusen mielestä kansainvälinen veronkierto on suuri ongelma Suomessakin. Asiasta liikkuu erilaisia lukuja, jotka ovat oikeita omalla tavallaan.
– Jos puhutaan veronkierrosta, niin komissio on laskenut, että se on EU:n alueella 50-75 miljardia euroa ja siinä on Suomessakin osuutensa, Turunen toteaa.
– Sitä vastaan kamppaillaan muuttamalla lainsäädäntöä ja toimimalla yhdessä OECD:n kautta niin, että veroparatiisit kielletään. Omistusten avoimuus pitää turvata.
Luvut vaihtelevat
Turunen selittää lukujen erilaisuutta Suomen Uutisille.
– Komissio on arvioinut, että veronmenetykset talous- ja verosuunnittelusta ovat tuhat miljardia euroa. Nyt puhutaan laillisesta verosuunnittelusta. Jos aggressiivista verosuunnittelua ei olisi, tämän verran enemmän saataisiin rahaa kansantalouksiin pyörimään.
– Laiton veronkierto puolestaan aiheuttaa komission mukaan EU:n alueella noin 50-70 miljardin euron veromenetykset. OECD on laskenut, että maailmanlaajuisesti laiton veronkierto aiheuttaa 100-200 miljardin euron menetykset, Turunen selventää.
Suomen osuudesta laittoman veronkierron tuomista menetyksistä ei Turusella ole lukua, mutta se voitaisiin arvioida kahdeksi prosentiksi EU:n 50-70 miljardin euron menetyksistä. Käytännössä luku olisi pienempi: aivan suoraa vertausta ei voi tehdä, koska Suomi on pääomiltaan varsin köyhä maa. Tällöin myös veroa kierretään vähemmän.
Menetysten määrä voisi olla Suomessa siis noin 500-1 000 miljoonaa euroa.
Veroparatiisit jättiyrityksille
Veroparatiiseista hyötyvät eniten kansainväliset jättiläisyritykset, jotka voivat saada valtioilta erityisetuja ja jotka hajauttavat voitonnäyttämistään maihin, joissa verotus on pienin. Tällainen maa on esimerkiksi Luxemburg, jonka yhteisövero voi olla jopa vain 0,2 prosenttia, mutta joka saa valtavilla yritysjärjestelyillään yhteisöveroa tuplaten sen mitä Suomi.
Maailmalle lähtevät eritoten yhdysvaltalaiset yritykset, koska maan yhteisövero on 35 prosenttia. Suomessa se on varsin maltillinen 20 prosenttia. Suomalaisilla yrityksillä ei siis ole niin suurta tarvetta hajauttaa verotustaan maailmalle.
Artikkelia muutettu 30.5. klo 9.24.
