Eduskuntaryhmän juuri valittu varapuheenjohtaja Kaj Turunen ennustaa kiireistä kevättä.
– Selvää on, että nyt tulee kiireiset valtiopäivät, jotka lähtevät heti käyntiin. Tärkeät talousaiheet nousevat pinnalle heti: kunta- ja soteuudistukset, valtionvelka, kehysbudjetti ja siihen liittyvät budjettileikkaukset, muista aiheista esimerkiksi avioliittolaki, talousvaliokunnassa vaikuttava Turunen listaa.
Hän linjaa, että avioliitto- ja talousasioista ryhmä painottaa ilman muuta taloutta.
– Se on ehdottomasti etusijalla. Kyse on kansalaisten elämään olennaisesti liittyvistä asioista, hän painottaa.
Yrittäjätaustainen ja vahvana talousosaajana tunnettu Turunen korostaa kasvun mahdollisuuksien luomista: uusien työpaikkojen luomista ja työllisyysasteen korottamista.
Mattilaa työllistää pakkoliitoslaki
Kuntien pakkoliitoslaki työllistää heti kauden alkajaisiksi Pirkko Mattilaa metsätalousvaliokunnassa. Esitys on viety nyt kuntien nähtäväksi lausuntoa varten. Varsinaiseen eduskunnan käsittelyyn se tulee huhtikuussa. Toinen merkittävä asia on valtionosuusuudistus, joka putkahti myös työryhmästä äskettäin.
– Valtionosuusesitys on kiinnostava tapaus. On mahdollista, että muutokset tuovat Suomeen uusia kriisikuntia työntämällä heikoilla olevan kunnan kynnyksen yli. Taustalla on selvästi hallituksen pyrkimys liittää kuntia yhteen käytännössä pakolla tätäkin kautta. Mutta kahdesta köyhästä kunnasta ei tule yhtä vahvaa. Kysymys kuuluukin, missä on hallituksen peräänkuuluttama vahva peruskunta, Mattila kysyy.
Johanna Jurva: Ei Hollolan ja Lahden liitosta
Vantaalta äskettäin Hollolaan muuttanut Johanna Jurva kavahtaa hallituksen pakkoliitoskaavailuja.
– Näinköhän jää minunkin Hollolassa asumiseni lyhytaikaiseksi, miehensä asuinpaikalle muuttanut Jurva kysyy.
Hollola on ainoa kunta, jota hallitus esittää liitettäväksi pakolla Lahteen.
– En kannata liitosta millään. Ne asiat, joita Hollola hallitsee itse, kuten terveyspalvelut, toimivat hyvin – mutta ne joihin liittyy Lahti, kuten koululaisten kuljetukset – toimivat tosi huonosti. Voikin sanoa, että missä taustalta löytyy Lahti, sieltä löytyy ongelma, Jurva toteaa.
Hollola on 20 000 asukkaan kunta, joka täyttäisi hallituksen perustason sote-vaatimuksen. Miksi liittää sitä Lahden huonommin toimiviin palveluihin? Hollola toimii keskuksena terveysalan kuntayhtymässä, johon kuuluu ympäristön pienempiä kuntia. Ainoa syy liitokseen olisi se, että kunta sijaitsee aivan Lahden vieressä.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Muutaman vuoden takainen Afrikan tähti -rasismikohu on lämmitetty uudestaan. Tällä kertaa asialla on turkulainen vasemmistopoliitikko Paco Diop, joka kertoo irtisanoutuneensa työstään Afrikan tähti -peliin sisältyvän rasismin vuoksi. Lisää löylyä kiukaalle heittää Turun apulaispormestari ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Piia Elo, jonka mukaan Afrikan tähti -pelit kerätään pois Turun kaupungin päiväkodeista.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Elinkeinoministeri Wille Rydman kehottaa kuntapäättäjiä pidättäytymään ulkopolitikoinnista ja pysymään omalla tontillaan. - Kunnan tulee keskittyä oman toimivaltansa asioihin – siis kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja palveluiden varmistamiseen. Se, että kaupunginvaltuutetut askaroivat ulkopoliittisten tai kansainvälisten kysymysten parissa, on kaikki pois kunnan varsinaisten tehtävien hoitamisesta, Rydman sanoo.
Viestipalvelu X:ssä levisi keskustelu Ison-Britannian lähihistoriassa tapahtuneista lapsiin kohdistuneista järkyttävistä seksuaalirikoksista. Satoja lapsia ja teini-ikäisiä tyttöjä joutui laajamittaisen “raiskausringin” hyväksikäytön kohteeksi. Elon Muskin mainitsemista rikoksista vaaditaan nyt kansallista tutkimusta.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa blogissaan tuloeroista, hallituksen vastustuksesta ja kovaäänisen median propagandasta, joka moninkertaistaa vasemmisto-opposition viestin. Sosiaalisen median keskusteluissa on ihmetelty viime päivinä, miksi uuden kyselyn mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Syytä onkin ihmetellä, sillä tuloerot eivät todella ole Suomessa ongelma.
