LEHTIKUVA
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) kannattaa yhä Viron yritysveromallia ja se on myös puolueen kanta. Hän kertoi asiasta eduskunnassa keskiviikkona.
Perussuomalaiset on vanhastaan kannattanut Viron yritysveromallia, jossa yrityksen tuloksesta peritään veroa vasta, kun rahaa otetaan yrityksestä ulos. Valtiovarainministeriön työryhmä taas tyrmäsi tämän mallin torstaina esitellessään käsityksiään yritysverotuksen uudistamistarpeista.
Työryhmä perusteli kielteistä kantaansa sillä, että Virossa on 20 prosentin tasavero kaikille, kun Suomessa taas on progressiivinen tuloverotus. Näin ollen Viron veromallia ei voisi siirtää Suomeen. Toisaalta Viron malli kannustaa sitomaan pääomia yrityksiin, vaikka ne voisivat tuottaa paremmin muualla.
– Minä olen kannattanut Viron veromallia aina. Vaikka se ensi vaiheessa vähentäisikin yhteiskunnan tuloja, se näkyisi myös investointeina. Investoinnit toisivat uusia työpaikkoja ja paikkaisivat työn verotuksen kautta yritysverotuksen vähentämistä. Minä kyllä kannatan Viron veromallia, Turunen painotti.
Hän korostaa, että nyt kuultiin vasta työryhmän esitys, joka voi muuttua vielä. Hän viittaa vielä työryhmän perusteluihin, ettei veromallia tietenkään kopioitaisi Suomeen sellaisenaan.
– Silloin puhuttaisiin nimenomaan yritysverotusmallista. Se täytyisi rakentaa Suomeen niin, että se sopisi suomalaiseen järjestelmään. Mutta sama periaate, että verot maksetaan sitten, kun raha otetaan yrityksestä ulos, on hyvä. Silloin kun sitä käytetään yrityksen investointeihin sitä ei veroteta. Minusta se kiihdyttäisi investointeja ja lisäisi tuotekehitystä, tutkimusta ja yritysten panostuksia uusiin tuotteisiin ja teknologian lisäämiseen. Ne pitää nähdä pitemmällä kuin muutaman vuoden aikavälillä, Turunen totesi.
Hän sanoi Viron mallin olleen vanhastaan mukana puolueen varjobudjeteissa. Hallitusohjelmaan sitä ei kuitenkaan saatu – hallituskumppanit eivät kannattaneet sitä riittävästi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
