Vesa Moilanen
Turunen: Nallen kyytiin voi olla lähtijöitä
Euroalueen rakenteilla olevan pankkiunionin toinen vaihe, kriisienratkaisumekanismi, on täystyrmäys Suomelle. Se on kuvainnollisesti oikea suora leuan kärkeen, jonka seurauksena tajuton on helppo ryöstää. Suomi-neidon ryöstämisen mahdollisuus on jatkuva pysyvän aivovamman vuoksi.
Pankkiunionia on sanottu rakennettavan tulevien pankkikriisien varalle, ei nykyisen hoitamiseen. Katin kontit. ECOFIN-neuvostossa joulukuussa hyväksytyssä mallissa kriisinratkaisurahaston yhteisvastuu oli tarkoitus ajaa sisään pikkuhiljaa 10 vuoden kuluessa, samalla kun rahastoon kerätään uutta rahaa. Jo tämä oli Suomen edun vastaista.
Jutta Urpilainen vielä muutama viikko sitten ilmoitti voitonriemuisasti, että neuvottelut ovat edenneet Suomelle suotuisasti. Kuitenkin nyt hyväksytyssä mallissa laaja yhteisvastuu tulee voimaan jo vuonna 2016. Eikä tässä olisi auttanut vaikka neuvottelijana olisi ollut Antti Rinne. Suomella ei vain ole sanavaltaa Brysselissä.
Samalla rahastolle annetaan mahdollisuus lainata rahaa markkinoilta, joten laajaa yhteisvastuuta ei estä edes se, että vielä vuoteen 2016 mennessä rahastoon ei ole kerätty juurikaan pääomia. Ainoa looginen syy muutoksiin on se, että nykyinen kriisi maksatetaan yhteisvastuullisesti ja heti. Kriisimaiden pankkien pelastamisen kustannukset aiotaan laittaa myös suomalaisten veronmaksajien kannettavaksi, ja nopeutetusti.
Samaan aikaan kun meidän on kiristettävä vyötä miljarditolkulla saadaksemme julkisen sektorimme velkaantuminen kuriin, Brysselistä kaadetaan suomalaisten niskaan vielä muiden maiden pankkien pelastaminen. Näin nyt, ja myös jatkossa. Tämä on sitä liittovaltiokehitystä parhaimmillaan.
Suomen asema Ruotsiin nähden heikkenee taas euron vuoksi. Brysselin miljardilaskua ei Ruotsiin lähetetä. Ei lähetetä kun eivät ole eurossa. Ei pitäisi olla meidänkään.
Seurauksena voi olla, että Nallen kyytiin on lähtijöitä. Ihan tavallisia suomalaisia ihmisiä.
Kaj Turunen
Kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää