Energia- ja ilmastostrategiaa täytyy toteuttaa energianeutraalisti. Tätä painotti talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) esitellessään keskiviikkona valiokunnan mietintöä valtioneuvoston selonteosta kansalliseksi energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2030 asti.
– Voittajateknologioita ei voi valita ennalta ja tukipolitiikan neutraalius korostuu, Turunen totesi.
Hän mainitsi sähkön ja lämmön yhteistuotannon esimerkkinä alasta, jossa teknologianeutraaliuden puute johtaa huonoihin seurauksiin.
Suomi tuottaa yli neljäsosan sähköstään sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Toistaiseksi polttoaineena käytetään hiiltä, mitä energiapolitiikka ei suosi, mutta toisaalta yhteistuotanto saavuttaa jopa 90 prosentin energiatehokkuuden, joka on hyvä asia.
– Tuotantomuodolla on suuri merkitys toimitusvarmuudelle, ympäristölle ja taloudelle, Turunen toteaa.
Yhteistuotantoa ei saisi syrjäyttää
Biopolttoainetta käyttävän CHP:n käyttöä säätövoimana tutkitaan Suomessa ja Euroopassa. Euroopassa yhteistuotannon osuus kasvaa. Suomi on siinä edelläkävijä ja asiantuntija.
Yhteistuotannon kannattavuus on kuitenkin laskenut, kun sähkön markkinahinta on heikko ja yhdistetuotannolta peruttiin hiilidioksidiveron alennus.
– Nyt on vaarana, että yhteistuotantolaitoksia muutetaan erillisiksi sähköä tai lämpöä tuottaviksi laitoksiksi, Turunen varoittaa.
Pohjoismaiden sähkömarkkinat voisivat toimia esimerkkinä EU:n sähkömarkkinoiden uudistamisessa ja biopolttoaineiden sekoitevelvoitteessa ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelussa ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä.
Turunen pahoitteli samalla, kuinka pienen osan ydin- ja vesivoima olivat saaneet hallituksen selonteossa.
Bioenergia perusteltu, mutta ei ainoa keino
Kansallinen energiastrategia perustuu suuresti bioenergian kehittämiseen, myös liikenteen siirtymisessä pois maaöljyn käytössä. Se on perusteltu lähtökohta Suomen kannalta, mutta siihen sisältyy myös riskejä.
– Strategia jättää kokonaiskuvan kannalta liian vähälle huomiolle eräitä keskeisiä energia- ja ilmastopolitiikan kannalta olennaisia ulottuvuuksia ja energiantuotannon muotoja. Suomen on syytä olla bioenergian tuotannon käytön ja kehittämisen eturintamassa. Mutta tätä ei pidä nähdä vastakkaisena muille, jo nähtävissä oleville globaaleille trendeille, kuten liikenteen sähköistykselle, Turunen totesi.
Tuet jatkossa kustannusneutraalisti parhaille
Talousvaliokunta jätti myös kymmenen pontta. Ehkä tärkeimpien mukaan uusiutuvan energian tuet pitää järjestää niin, että ne hakeutuvat kustannusneutraalisti parhaille uusiutuvan energian muodoille sekä tukien ja kilpailuvaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon.
Uusi uusiutuvan energian tuki, jossa rajana on kaksi terawattituntia, täytyy tehdä kilpailutukseen perustuen ja energianeutraalisti niin, että kilpailutukseen voivat tosiasiallisesti osallistua tuuli-, aurinko- ja yhdistelmäenergia- eli CHP-tuotannon lisäksi muutkin mahdolliset uudet energiamuodot, jos tuki toteutetaan.
Bioenergia laskee öljyriippuvuutta pian
Selonteon mukaan bioenergia on nopea keino vähentää liikenteen öljyriippuvuutta, mutta pitkällä tähtäimellä siirrytään sähköiseen liikenteeseen.
Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan siirtymisen nopeuden ratkaisee sähköautojen hintataso. Liikennestrategiassa hallitus asetti tavoitteekseen 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi 20 prosentin markkinaosuutta vuodesta 2020 alkaen. Se on kunnianhimoista nyt, kun sähköautot maksavat vielä kaksi kertaa enemmän kuin perinteiset autot.
Vihreät pelotteli suurilla hakkuilla
Vihreiden Emma Kari moitti hallitusta biopolttoaineiden korostuksesta, mikä johtaa hänen mukaansa suuriin hakkuisiin. Niiden vuoksi Suomi menettäisi metsien hiilinieluvaikutuksen 10 vuodeksi, ennen kuin aukeat pukkaavat uutta metsäntainta.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vastasi, että teollisuuden ja hakkuiden bioenergiatuotanto perustuu marginaaleihin: sahanpuruun ja hakkuutähteisiin, eikä liiallisiin hakkuisiin.
