Turunen: Energia- ja ilmastostrategiassa pitää painottaa teknologianeutraaliutta
Energia- ja ilmastostrategiaa täytyy toteuttaa energianeutraalisti. Tätä painotti talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) esitellessään keskiviikkona valiokunnan mietintöä valtioneuvoston selonteosta kansalliseksi energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2030 asti.
– Voittajateknologioita ei voi valita ennalta ja tukipolitiikan neutraalius korostuu, Turunen totesi.
Hän mainitsi sähkön ja lämmön yhteistuotannon esimerkkinä alasta, jossa teknologianeutraaliuden puute johtaa huonoihin seurauksiin.
Suomi tuottaa yli neljäsosan sähköstään sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Toistaiseksi polttoaineena käytetään hiiltä, mitä energiapolitiikka ei suosi, mutta toisaalta yhteistuotanto saavuttaa jopa 90 prosentin energiatehokkuuden, joka on hyvä asia.
– Tuotantomuodolla on suuri merkitys toimitusvarmuudelle, ympäristölle ja taloudelle, Turunen toteaa.
Yhteistuotantoa ei saisi syrjäyttää
Biopolttoainetta käyttävän CHP:n käyttöä säätövoimana tutkitaan Suomessa ja Euroopassa. Euroopassa yhteistuotannon osuus kasvaa. Suomi on siinä edelläkävijä ja asiantuntija.
Yhteistuotannon kannattavuus on kuitenkin laskenut, kun sähkön markkinahinta on heikko ja yhdistetuotannolta peruttiin hiilidioksidiveron alennus.
– Nyt on vaarana, että yhteistuotantolaitoksia muutetaan erillisiksi sähköä tai lämpöä tuottaviksi laitoksiksi, Turunen varoittaa.
Pohjoismaiden sähkömarkkinat voisivat toimia esimerkkinä EU:n sähkömarkkinoiden uudistamisessa ja biopolttoaineiden sekoitevelvoitteessa ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelussa ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä.
Turunen pahoitteli samalla, kuinka pienen osan ydin- ja vesivoima olivat saaneet hallituksen selonteossa.
Bioenergia perusteltu, mutta ei ainoa keino
Kansallinen energiastrategia perustuu suuresti bioenergian kehittämiseen, myös liikenteen siirtymisessä pois maaöljyn käytössä. Se on perusteltu lähtökohta Suomen kannalta, mutta siihen sisältyy myös riskejä.
– Strategia jättää kokonaiskuvan kannalta liian vähälle huomiolle eräitä keskeisiä energia- ja ilmastopolitiikan kannalta olennaisia ulottuvuuksia ja energiantuotannon muotoja. Suomen on syytä olla bioenergian tuotannon käytön ja kehittämisen eturintamassa. Mutta tätä ei pidä nähdä vastakkaisena muille, jo nähtävissä oleville globaaleille trendeille, kuten liikenteen sähköistykselle, Turunen totesi.
Tuet jatkossa kustannusneutraalisti parhaille
Talousvaliokunta jätti myös kymmenen pontta. Ehkä tärkeimpien mukaan uusiutuvan energian tuet pitää järjestää niin, että ne hakeutuvat kustannusneutraalisti parhaille uusiutuvan energian muodoille sekä tukien ja kilpailuvaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon.
Uusi uusiutuvan energian tuki, jossa rajana on kaksi terawattituntia, täytyy tehdä kilpailutukseen perustuen ja energianeutraalisti niin, että kilpailutukseen voivat tosiasiallisesti osallistua tuuli-, aurinko- ja yhdistelmäenergia- eli CHP-tuotannon lisäksi muutkin mahdolliset uudet energiamuodot, jos tuki toteutetaan.
Bioenergia laskee öljyriippuvuutta pian
Selonteon mukaan bioenergia on nopea keino vähentää liikenteen öljyriippuvuutta, mutta pitkällä tähtäimellä siirrytään sähköiseen liikenteeseen.
Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan siirtymisen nopeuden ratkaisee sähköautojen hintataso. Liikennestrategiassa hallitus asetti tavoitteekseen 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi 20 prosentin markkinaosuutta vuodesta 2020 alkaen. Se on kunnianhimoista nyt, kun sähköautot maksavat vielä kaksi kertaa enemmän kuin perinteiset autot.
Vihreät pelotteli suurilla hakkuilla
Vihreiden Emma Kari moitti hallitusta biopolttoaineiden korostuksesta, mikä johtaa hänen mukaansa suuriin hakkuisiin. Niiden vuoksi Suomi menettäisi metsien hiilinieluvaikutuksen 10 vuodeksi, ennen kuin aukeat pukkaavat uutta metsäntainta.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vastasi, että teollisuuden ja hakkuiden bioenergiatuotanto perustuu marginaaleihin: sahanpuruun ja hakkuutähteisiin, eikä liiallisiin hakkuisiin.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää