Turunen: Energia- ja ilmastostrategiassa pitää painottaa teknologianeutraaliutta
Energia- ja ilmastostrategiaa täytyy toteuttaa energianeutraalisti. Tätä painotti talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) esitellessään keskiviikkona valiokunnan mietintöä valtioneuvoston selonteosta kansalliseksi energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2030 asti.
– Voittajateknologioita ei voi valita ennalta ja tukipolitiikan neutraalius korostuu, Turunen totesi.
Hän mainitsi sähkön ja lämmön yhteistuotannon esimerkkinä alasta, jossa teknologianeutraaliuden puute johtaa huonoihin seurauksiin.
Suomi tuottaa yli neljäsosan sähköstään sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Toistaiseksi polttoaineena käytetään hiiltä, mitä energiapolitiikka ei suosi, mutta toisaalta yhteistuotanto saavuttaa jopa 90 prosentin energiatehokkuuden, joka on hyvä asia.
– Tuotantomuodolla on suuri merkitys toimitusvarmuudelle, ympäristölle ja taloudelle, Turunen toteaa.
Yhteistuotantoa ei saisi syrjäyttää
Biopolttoainetta käyttävän CHP:n käyttöä säätövoimana tutkitaan Suomessa ja Euroopassa. Euroopassa yhteistuotannon osuus kasvaa. Suomi on siinä edelläkävijä ja asiantuntija.
Yhteistuotannon kannattavuus on kuitenkin laskenut, kun sähkön markkinahinta on heikko ja yhdistetuotannolta peruttiin hiilidioksidiveron alennus.
– Nyt on vaarana, että yhteistuotantolaitoksia muutetaan erillisiksi sähköä tai lämpöä tuottaviksi laitoksiksi, Turunen varoittaa.
Pohjoismaiden sähkömarkkinat voisivat toimia esimerkkinä EU:n sähkömarkkinoiden uudistamisessa ja biopolttoaineiden sekoitevelvoitteessa ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelussa ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä.
Turunen pahoitteli samalla, kuinka pienen osan ydin- ja vesivoima olivat saaneet hallituksen selonteossa.
Bioenergia perusteltu, mutta ei ainoa keino
Kansallinen energiastrategia perustuu suuresti bioenergian kehittämiseen, myös liikenteen siirtymisessä pois maaöljyn käytössä. Se on perusteltu lähtökohta Suomen kannalta, mutta siihen sisältyy myös riskejä.
– Strategia jättää kokonaiskuvan kannalta liian vähälle huomiolle eräitä keskeisiä energia- ja ilmastopolitiikan kannalta olennaisia ulottuvuuksia ja energiantuotannon muotoja. Suomen on syytä olla bioenergian tuotannon käytön ja kehittämisen eturintamassa. Mutta tätä ei pidä nähdä vastakkaisena muille, jo nähtävissä oleville globaaleille trendeille, kuten liikenteen sähköistykselle, Turunen totesi.
Tuet jatkossa kustannusneutraalisti parhaille
Talousvaliokunta jätti myös kymmenen pontta. Ehkä tärkeimpien mukaan uusiutuvan energian tuet pitää järjestää niin, että ne hakeutuvat kustannusneutraalisti parhaille uusiutuvan energian muodoille sekä tukien ja kilpailuvaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon.
Uusi uusiutuvan energian tuki, jossa rajana on kaksi terawattituntia, täytyy tehdä kilpailutukseen perustuen ja energianeutraalisti niin, että kilpailutukseen voivat tosiasiallisesti osallistua tuuli-, aurinko- ja yhdistelmäenergia- eli CHP-tuotannon lisäksi muutkin mahdolliset uudet energiamuodot, jos tuki toteutetaan.
Bioenergia laskee öljyriippuvuutta pian
Selonteon mukaan bioenergia on nopea keino vähentää liikenteen öljyriippuvuutta, mutta pitkällä tähtäimellä siirrytään sähköiseen liikenteeseen.
Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan siirtymisen nopeuden ratkaisee sähköautojen hintataso. Liikennestrategiassa hallitus asetti tavoitteekseen 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi 20 prosentin markkinaosuutta vuodesta 2020 alkaen. Se on kunnianhimoista nyt, kun sähköautot maksavat vielä kaksi kertaa enemmän kuin perinteiset autot.
Vihreät pelotteli suurilla hakkuilla
Vihreiden Emma Kari moitti hallitusta biopolttoaineiden korostuksesta, mikä johtaa hänen mukaansa suuriin hakkuisiin. Niiden vuoksi Suomi menettäisi metsien hiilinieluvaikutuksen 10 vuodeksi, ennen kuin aukeat pukkaavat uutta metsäntainta.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vastasi, että teollisuuden ja hakkuiden bioenergiatuotanto perustuu marginaaleihin: sahanpuruun ja hakkuutähteisiin, eikä liiallisiin hakkuisiin.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää