

Turpeen nostossa ei päästä tavoitteisiin
Turvetuotanto on tältä kesältä päättymässä. Neova (entinen Vapo) on saanut talteen yli puolet, yksityiset turvetuottajat alle puolet tavoitteistaan. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot ovat vasta noin puolillaan. Maan hallitus on tehnyt turpeen käytöstä kallista, vaikka turpeen avulla Suomi voisi olla energiaomavarainen.
Perussuomalaiset vaatii turpeen palauttamista osaksi energiapalettia ja sen verotuksen alentamista. Turve on kotimainen, huoltovarma ja helposti varastoitava polttoaine. Sen käyttö mahdollistaa metsähakkeen ja peltobiomassojen lisääntyvän käytön lämmityslaitoksissa. Yhdessä poltettuna puu ja turve palavat puhtaimmin.
Suomen hallituksen päätökset turvealan alasajosta, kaluston romuttamisesta ja turpeen verotuksen nostosta ovat käsittämättömiä. Vasta Venäjän sodan aiheuttamien pakotteiden myötä hallituskin ymmärsi, että turvetta tarvitaan, jos halutaan pitää kodit lämpöisinä. Osa lämpölaitoksista tekee turpeesta myös sähköä. Huoltovarmuuden takaajana turve on ehdoton.
Turvetta on nostettu toukokuusta alkaen. Sitä ei ole saatu aumoihin niin paljoa, että tavoitteet täyttyisivät. Sateet ja kuljettajapula ovat osaltaan hidastaneet nostoa.
Sopimusasiakkaat hoidetaan
Neovan energiaturpeen tavoitteista on saatu kasaan yli puolet.
– Energiaturpeet riittävät sovittuihin asiakastoimituksiin. Kuiviketurpeiden osalta olemme jo varmistaneet tulevan talven arvioidut toimitusmäärät, kertoo Suomen Uutisille Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen.
Osassa Suomea viime viikot ovat olleet suosiollisia turpeennostolle, Pohjanmaalla sateet ovat jatkuneet.
– Itä-Suomi on ollut tänä vuonna parempi kuin Länsi-Suomi. Pohjois-Suomi on myös kärsinyt viime viikkoina runsaista sateista. Tuotanto on edennyt kokonaisuutena nyt ihan hyvin. Arviolta 10-15 % on saatu lisää varastoihin, sanoo Rantonen.
Reilu puolet koko maan turvetuotannosta on Neovan kontolla. Yksityiset turvetuottajat nostavat loput.
Lopettamispäätös kumottiin
Valtion 50,1-prosenttisesti omistama Neova ilmoitti marraskuussa 2021 lopettavansa energiaturpeen tuotannon.
– Tämä päätös jouduttiin uudelleenarvioimaan maaliskuussa 2022, jotta erityisesti Venäjän puusta riippuvaisille Itä-Suomessa oleville asiakkaille pystytään turvaamaan polttoaineen saanti lähivuosina, totesi Neova Groupin toimitusjohtaja Vesa Tempakka yhtiön osavuosikatsauksessa huhtikuussa. Silloin Neovan kesän nostotavoitteeksi asetetiin noin 2 TWh, mikä riittäisi tulevaksi lämmityskaudeksi.
Kesällä tavoitteita nostettiin. Loppukesästä turvetta toivottiin nostettavan niin paljon kuin mahdollista. Jopa kosteasta turpeesta oltiin valmiita maksamaan. Aumoihin tarvittiin tavaraa.
Tuottajia märän turpeen nosto ei innostanut. Se on raskasta kuljettaa ja vaikeaa saada aumoihin. Kustannukset nousevat liikaa.
Vuonna 2019 turpeen osuus käytetystä energiasta Suomessa oli 4 % eli 16 TWh.
Varmuusvarastot vajaita
Huoltovarmuuskeskus päätti perustaa jyrsinturpeen varmuusvaraston energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Pari viikkoa sitten varastoissa oli vasta hieman yli puolet tavoitteesta. Keskus tarkastaa tilanteen tällä viikolla. Se on tehnyt sopimuksen turpeen nostosta ja varastoinnista Neovan kanssa.
Pääosan huoltovarmuudesta kantavat paikalliset energiayhtiöt. Huoltovarmuuskeskus olettaa niiden varautuvan riittävillä polttoainevarastoilla tulevaan lämmityskauteen.
Jatkuvuutta tulevaisuuteen
Hallituksen toimien vuoksi myös yksityinen turvetuotanto on kärsinyt. Moni yrittäjä lopetti ennen kesän alkua.
– Tuotanto on pienempää. Asetetuista tavoitteista murto-osa on tullut. Osa on saanut 30, osa 50 % tavoitteistaan. Toteuma on huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina, kertoo Suomen Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
Kysyntää turpeelle olisi.
– Kysyntä on ainakin hetkellisesti parantunut. Kesälläkin turvetta on käytetty lämpölaitoksissa.
Tuotannon tulevaisuus on epävarmalla pohjalla
– Tuntuu, että turvetuotantoa ei tarvita ennen kuin ollaan pulassa. Eivät yrittäjät voi toimia, kun ei tiedetä, tarvitaanko vai ei. Riskit ovat liian suuret. Lämpölaitokset eivät ole tehneet pitkiä sopimuksia.
Haavikko toivoo jatkuvuutta.
– Poliittisten päätösten pitäisi olla pitkäjänteisiä ja perustua faktoihin. Aika poukkoilevaa on nyt ollut. Omavaraisuus on viety minimiin. Nyt on hätä kädessä ja ihmetellään, kuka pelastaa.
Haavikon mukaan myös kasvinviljelijät ulkomailla ovat huolissaan siitä, saako Suomesta tulevaisuudessa kasvuturvetta. Pitkäkuituisena se on laadullisesti parasta.
Huoltovarmuus tärkeää
Mitä vaikuttaisi turpeen muuttaminen Ruotsin ja Viron tapaan uusiutuvaksi?
– Käsittääkseni tällä muutoksella ei voida vaikuttaa EU-tasoiseen päästökauppaan, joka on merkittävin turpeen energiakäyttöä rajoittava tekijä. Turpeen energiakäyttö on päästökaupan alaista Ruotsissa samalla tavalla kuin Suomessa, vastaa Pasi Rantonen Neovasta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti turpeen taas arvoonsa.
– Tänä vuonna on karulla tavalla nähty, miten tärkeä rooli energia- ja kasvuturpeella on Suomen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tätä asiaa olemme korostaneet vuosikausia, mutta valitettavasti huonolla menestyksellä.
Rantonen odottaa, että tulevien eduskuntavaalien alla asiasta käydään rakentavaa keskustelua.
– Toivon, että turpeen merkitys tullaan huomioimaan myös tulevassa hallitusohjelmassa. Olivat sen tekijöinä sitten mitkä tahansa puolueet, sanoo Rantonen.
Kansallinen etu
Energiapolitiikassa perussuomalaiset korostaa maalaisjärkeä ja kansallista etua.
– Tarvitsemme turpeen takaisin ja oleelliseksi osaksi energiapalettia. Turpeen merkityksen ymmärtäminen tässä kriittisessä tilanteessa olisi suurta valtioviisautta. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa. Turvetuotanto on palautettava, ja lainsäädännön pitää tukea tämän tavoitteen toteutumista, painottaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Turpeen nosto mahdollisesti jatkuu alkusyksystä vielä hetken säistä riippuen.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hanna Haavikko Vesa Tempakka Pasi Rantonen sinivalkoinen siirtymä Venäjän hyökkäys energiaomavaraisuus Neova varmuusvarastot turvetuontanto Huoltovarmuuskeskus Päästökauppa Riikka Purra Turve Energiapolitiikka Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus tuhosi tarkoituksella turvetuotannon, vinkuu nyt lakki kourassa tuottajilta pelastusta

Perussuomalaiset vaatii turpeen takaisin osaksi energiapalettia – Purra: ”Energiapoliittiset ratkaisut täytyy tehdä järki ja kansallinen etu edellä”

Mäenpää komppaa puolueen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa: ”Huoltovarmuuskysymyksille annettava suurempi painoarvo kaikkialla”

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Perussuomalaiset vaatii turvetuotannon palauttamista – Purra: ”Turpeella erittäin tärkeä merkitys maamme omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle”
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Samuli Salminen ja Simo Grönroos avaavat karuja tutkimustuloksia: Maahanmuutto ei ole ratkaisu väestön ikääntymiseen vaan Ponzi-pyramidihuijaus, joka pahentaa tilannetta

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää