

Turpeen nostossa ei päästä tavoitteisiin
Turvetuotanto on tältä kesältä päättymässä. Neova (entinen Vapo) on saanut talteen yli puolet, yksityiset turvetuottajat alle puolet tavoitteistaan. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot ovat vasta noin puolillaan. Maan hallitus on tehnyt turpeen käytöstä kallista, vaikka turpeen avulla Suomi voisi olla energiaomavarainen.
Perussuomalaiset vaatii turpeen palauttamista osaksi energiapalettia ja sen verotuksen alentamista. Turve on kotimainen, huoltovarma ja helposti varastoitava polttoaine. Sen käyttö mahdollistaa metsähakkeen ja peltobiomassojen lisääntyvän käytön lämmityslaitoksissa. Yhdessä poltettuna puu ja turve palavat puhtaimmin.
Suomen hallituksen päätökset turvealan alasajosta, kaluston romuttamisesta ja turpeen verotuksen nostosta ovat käsittämättömiä. Vasta Venäjän sodan aiheuttamien pakotteiden myötä hallituskin ymmärsi, että turvetta tarvitaan, jos halutaan pitää kodit lämpöisinä. Osa lämpölaitoksista tekee turpeesta myös sähköä. Huoltovarmuuden takaajana turve on ehdoton.
Turvetta on nostettu toukokuusta alkaen. Sitä ei ole saatu aumoihin niin paljoa, että tavoitteet täyttyisivät. Sateet ja kuljettajapula ovat osaltaan hidastaneet nostoa.
Sopimusasiakkaat hoidetaan
Neovan energiaturpeen tavoitteista on saatu kasaan yli puolet.
– Energiaturpeet riittävät sovittuihin asiakastoimituksiin. Kuiviketurpeiden osalta olemme jo varmistaneet tulevan talven arvioidut toimitusmäärät, kertoo Suomen Uutisille Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen.
Osassa Suomea viime viikot ovat olleet suosiollisia turpeennostolle, Pohjanmaalla sateet ovat jatkuneet.
– Itä-Suomi on ollut tänä vuonna parempi kuin Länsi-Suomi. Pohjois-Suomi on myös kärsinyt viime viikkoina runsaista sateista. Tuotanto on edennyt kokonaisuutena nyt ihan hyvin. Arviolta 10-15 % on saatu lisää varastoihin, sanoo Rantonen.
Reilu puolet koko maan turvetuotannosta on Neovan kontolla. Yksityiset turvetuottajat nostavat loput.
Lopettamispäätös kumottiin
Valtion 50,1-prosenttisesti omistama Neova ilmoitti marraskuussa 2021 lopettavansa energiaturpeen tuotannon.
– Tämä päätös jouduttiin uudelleenarvioimaan maaliskuussa 2022, jotta erityisesti Venäjän puusta riippuvaisille Itä-Suomessa oleville asiakkaille pystytään turvaamaan polttoaineen saanti lähivuosina, totesi Neova Groupin toimitusjohtaja Vesa Tempakka yhtiön osavuosikatsauksessa huhtikuussa. Silloin Neovan kesän nostotavoitteeksi asetetiin noin 2 TWh, mikä riittäisi tulevaksi lämmityskaudeksi.
Kesällä tavoitteita nostettiin. Loppukesästä turvetta toivottiin nostettavan niin paljon kuin mahdollista. Jopa kosteasta turpeesta oltiin valmiita maksamaan. Aumoihin tarvittiin tavaraa.
Tuottajia märän turpeen nosto ei innostanut. Se on raskasta kuljettaa ja vaikeaa saada aumoihin. Kustannukset nousevat liikaa.
Vuonna 2019 turpeen osuus käytetystä energiasta Suomessa oli 4 % eli 16 TWh.
Varmuusvarastot vajaita
Huoltovarmuuskeskus päätti perustaa jyrsinturpeen varmuusvaraston energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Pari viikkoa sitten varastoissa oli vasta hieman yli puolet tavoitteesta. Keskus tarkastaa tilanteen tällä viikolla. Se on tehnyt sopimuksen turpeen nostosta ja varastoinnista Neovan kanssa.
Pääosan huoltovarmuudesta kantavat paikalliset energiayhtiöt. Huoltovarmuuskeskus olettaa niiden varautuvan riittävillä polttoainevarastoilla tulevaan lämmityskauteen.
Jatkuvuutta tulevaisuuteen
Hallituksen toimien vuoksi myös yksityinen turvetuotanto on kärsinyt. Moni yrittäjä lopetti ennen kesän alkua.
– Tuotanto on pienempää. Asetetuista tavoitteista murto-osa on tullut. Osa on saanut 30, osa 50 % tavoitteistaan. Toteuma on huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina, kertoo Suomen Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
Kysyntää turpeelle olisi.
– Kysyntä on ainakin hetkellisesti parantunut. Kesälläkin turvetta on käytetty lämpölaitoksissa.
Tuotannon tulevaisuus on epävarmalla pohjalla
– Tuntuu, että turvetuotantoa ei tarvita ennen kuin ollaan pulassa. Eivät yrittäjät voi toimia, kun ei tiedetä, tarvitaanko vai ei. Riskit ovat liian suuret. Lämpölaitokset eivät ole tehneet pitkiä sopimuksia.
Haavikko toivoo jatkuvuutta.
– Poliittisten päätösten pitäisi olla pitkäjänteisiä ja perustua faktoihin. Aika poukkoilevaa on nyt ollut. Omavaraisuus on viety minimiin. Nyt on hätä kädessä ja ihmetellään, kuka pelastaa.
Haavikon mukaan myös kasvinviljelijät ulkomailla ovat huolissaan siitä, saako Suomesta tulevaisuudessa kasvuturvetta. Pitkäkuituisena se on laadullisesti parasta.
Huoltovarmuus tärkeää
Mitä vaikuttaisi turpeen muuttaminen Ruotsin ja Viron tapaan uusiutuvaksi?
– Käsittääkseni tällä muutoksella ei voida vaikuttaa EU-tasoiseen päästökauppaan, joka on merkittävin turpeen energiakäyttöä rajoittava tekijä. Turpeen energiakäyttö on päästökaupan alaista Ruotsissa samalla tavalla kuin Suomessa, vastaa Pasi Rantonen Neovasta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti turpeen taas arvoonsa.
– Tänä vuonna on karulla tavalla nähty, miten tärkeä rooli energia- ja kasvuturpeella on Suomen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tätä asiaa olemme korostaneet vuosikausia, mutta valitettavasti huonolla menestyksellä.
Rantonen odottaa, että tulevien eduskuntavaalien alla asiasta käydään rakentavaa keskustelua.
– Toivon, että turpeen merkitys tullaan huomioimaan myös tulevassa hallitusohjelmassa. Olivat sen tekijöinä sitten mitkä tahansa puolueet, sanoo Rantonen.
Kansallinen etu
Energiapolitiikassa perussuomalaiset korostaa maalaisjärkeä ja kansallista etua.
– Tarvitsemme turpeen takaisin ja oleelliseksi osaksi energiapalettia. Turpeen merkityksen ymmärtäminen tässä kriittisessä tilanteessa olisi suurta valtioviisautta. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa. Turvetuotanto on palautettava, ja lainsäädännön pitää tukea tämän tavoitteen toteutumista, painottaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Turpeen nosto mahdollisesti jatkuu alkusyksystä vielä hetken säistä riippuen.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hanna Haavikko Vesa Tempakka Pasi Rantonen sinivalkoinen siirtymä Venäjän hyökkäys energiaomavaraisuus Neova varmuusvarastot turvetuontanto Huoltovarmuuskeskus Päästökauppa Riikka Purra Turve Energiapolitiikka Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus tuhosi tarkoituksella turvetuotannon, vinkuu nyt lakki kourassa tuottajilta pelastusta

Perussuomalaiset vaatii turpeen takaisin osaksi energiapalettia – Purra: ”Energiapoliittiset ratkaisut täytyy tehdä järki ja kansallinen etu edellä”

Mäenpää komppaa puolueen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa: ”Huoltovarmuuskysymyksille annettava suurempi painoarvo kaikkialla”

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Perussuomalaiset vaatii turvetuotannon palauttamista – Purra: ”Turpeella erittäin tärkeä merkitys maamme omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää