

Turkkila: Näin Suomea hallitaan – kolme valtaryhmää, kolme mediaryhmittymää (video)
Toisin kuin yleensä ajatellaan, perimmäisiä vallankäyttäjiä eivät Suomessa ole niinkään puolueet vaan niiden taustalla vaikuttavat, enimmäkseen varjoissa pysyttelevät valtaryhmät. Ne pystyvät ohjailemaan useita puolueita, kilpailuttamaan näitä vastakkain ja uutisoimaan niiden tekemisistä itse rakentamillaan medioilla. Päätoimittaja Matias Turkkila avaa asiaa videolla ja pääkirjoituksessaan.
Kolme valtaryhmää, kolme näitä ryhmiä tukevaa mediaryhmittymää. Katso video:
Youtube, 22 min 23 sek.
Videon lyhennelmä:
Tiistaiaamu puoluetoimiston kahvipöydässä. Tilitän ties monennenko kerran syvää hämmästystäni sen äärellä, miten moni asia on tänäänkin uutisoitu täysin pieleen. Kyselen toimiston kantajermuilta, onko median touhu aina ollut tällaista. Vastaus on pysähdyttävä: ”Media on aina toiminut tällä tavalla. Alat nyt vasta tajuta sitä.”
Samoilta kantajermuilta kuulin kerran hyödyllisen kuvauksen, joka on auttanut sen ymmärtämisessä, mitä maassa tapahtuu ja miksi. Ensinnäkään poliittinen valta ei niinkään kumpua puolueista itsestään vaan ennen kaikkea niiden taustaryhmistä. Taustaryhmät ovat koiria, ja puolueet niiden häntiä.
Toiseksi: Suomi koostuu karkeasti jaoteltuna kolmesta eri valtaryhmästä. Nämä ovat: 1) etujärjestöt/korporaatiot: kokoomuspainotteiset suuryritykset, keskustapainotteinen agribisnes ja sdp-painotteinen ay-liike 2) idealistinen globalistivasemmisto sekä 3) pienyrittäjistä ja itsenäisestä työväestöstä koostuva isänmaallinen aktiiviväestö.
Kaksi näistä liittoutuu kulloinkin keskenään ja hallitsee maata.
Vaikka tapana on kutsua Petteri Orpoa kokoomuksen johtajaksi, on ymmärrettävä, että kokoomus itse on alisteinen paljon voimakkaammalle ryhmittymälle, joka haluaa enimmäkseen pysytellä piilossa. Ryhmittymä käyttää kokoomusta ja keskustaa keulakuvanaan – kulissinaan. Palkatun näyttelijän tehtävä on puhua tarinaa, jota korporaatioklusteri haluaa väestön mieliin iskostaa.
Suuryritysten johto ei puhu suomalaisille suoraan, vaan suuryrityksistä riippuvaisten medioiden kautta. Duunari ei ottaisi sellaisenaan todesta Wahlroosien tai Herlinien pohdintoja vaan epäilisi näiden puhuvan omaksi edukseen. Jostain syystä miljardöörien kertomat tarinat on helpompi niellä, kun ne julkaistaan uutisina.
Idealistinen vasemmisto puolestaan hallitsee Yleisradiota ja kulttuuri-, taide-, teatteri- ja artistisikermää. Kerronnan ytimessä on syyllisyydentunnon luominen suomalaisten mieliin – hävetkää ja totelkaa.
Pienyrittäjillä ja duunareilla ei ole käytössään omaa mediaimperiumia. Paitsi some.
Juuri tämän takia sekä vasemmiston Yle että oikeiston hallitsemat mediat pitävät somea pahimpana vihollisenaan. Tietenkin. Some ohittaa niiden molempien ikiaikaisen todellisuuskäsitysmonopolin ja antaa kansalaisten itse keskenään puntaroida asioitaan. Esimerkki: Medialla ei ole suoraa pääsyä Stop autoilijoiden kuritukselle -Facebook-ryhmään, jossa on enemmän jäseniä kuin Espoossa asukkaita.
Kaikkein suurin kauhistus perinteiselle medialle on pienyrittäjien ja duunareiden asialla oleva, kansan kieltä vahvasti puhuva mies tai nainen. Tällaisen puhujataiturin tunnemme toisinaan nimellä Halla-aho, Huhtasaari, Vennamo tai Halme. Ja olihan Soinillakin hyvät päivänsä.
Ei käy päinsä, että tällaisen henkilön sallittaisiin puhua vapaasti. Mutta vanhalla vallalla on suuri joukko keinoja, joilla melkein kuka tahansa voidaan nujertaa tai ostaa hiljaiseksi.
Valtaryhmittymä, jolla on käytössään sekä poliittinen puolueryhmä että mediaimperiumi, on suhteettoman hyvässä asemassa. Se voi kuiskuttaa viestejään kahdelta laidalta. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta tilanne on lohduton. Päivittäiset uutiset on luettava jostain, ja jatkuva varuillaan olo ja skeptisyys mediaa kohtaan on raskasta. Mutta juuri tähän saumaan mediat iskevät. Ne teeskentelevät luotettavaa ystävää. Mutta supattavat rivien välissä poliittista narratiivia – markkinoitavaa tarinaa.
+++
Median avulla korporaatiot päättävät mistä puhutaan ja miten puhutaan. Median sopima yhteisrintama työnsi aikanaan Suomen osaksi EU:ta, ja nyt se tyrkyttää itsemääräämisoikeuden luovutusta hienona ratkaisuna, koska se on korporaatioiden intressien mukaista. EU hyödyttää ennen muuta suuria toimijoita, ja haittaa pienempiä. EU avaa kansallisvaltion keulaportit, ja pitkällä aikavälillä se tekee selvää nykyisentasoisista duunariammattien palkoista. EU tekee lopulta selvää jälkeä yleissitovuudesta sekä myös siitä sosiaaliturvasta, johon olemme ehtineet tottua.
EU on suomalaisen korporaatioklusterin märkä uni. Se saa tavoitteensa EU:n kautta läpi. Samaten globalistivasemmisto saa ilmastoapokalypsiaan vedoten poliittiset tavoitteensa läpi. Poliittiset vastustajat onkin kätevää leimata ”elonkehän vihollisiksi” ja ”planeetan polttajiksi”.
Median hyrrä pyörii niin kauan, kun riittävän moni uskoo siihen. Kun ryöstökalastus käy liian härskiksi, luottamus hiipuu. Tästä on merkkejä Suomessakin. Luottamus Yleen on romahtanut maaseutumaisissa kunnissa. Juuri siellä, joissa kärsitään eniten Ylen tuskaisen paasaamisen vaikutuksista.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 11/2021-lehden pääkirjoituksena.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Herlin Näin Suomea hallitaan Valta Suomessa Petteri Orpo Björn Wahlroos Tony Halme Laura Huhtasaari Veikko Vennamo Matias Turkkila Jussi Halla-aho Timo Soini
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää