

LEHTIKUVA
Turkki hyökkäsi Syyriaan – lähtevätkö pakolaiset nyt kohti Eurooppaa?
Turkki liittolaisineen hyökkäsi Syyriaan keskiviikkona illansuussa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti kurdiarmeijalta maton alta ja tiedotusvälineet maailman sivu pullistelevat erilaisia ennustuksia siitä, mitä tuleman pitää.
Kurdit on taas kerran hylätty ja he ovat pakon edessä kääntäneet kelkkansa pyytäen apua Venäjältä.
Todennäköisesti turhaan. Syyriassa on jälleen syntymässä ennakoimaton tilanne, josta hyötyvät ainoastaan Isis- terroristijärjestön kaltaiset toimijat, jotka saavat voimansa kaaoksesta.
Kurdit ovat hädissään
Turkin armeija aloitti operaationsa 280 000 sotilaan voimin keskiviikkona illansuussa. Kohteena ovat olleet kurdiarmeijan miehittämät kohteet 500 kilometrin levyisellä alueella Syyriassa, aivan Turkin rajan tuntumassa. Sotilasoperaatioon osallistuu Turkin armeijan ilmoituksen mukaan myös kymmeniä tuhansia Syyrian vapaan armeijan taistelijoita.
Sekasorto on syntymässä ja muun muassa kurdit ovat hädissään jo ehtineet pyytää apua Venäjältä.
Tasapaino järkkyy taas
Venäjä tuskin lähtee tukkanuottasille Turkin kanssa, jos Turkin joukot pysähtyvät muutaman kymmenen kilometrin päähän rajasta Syyrian puolella. Saattaa myös olla, että Syyriassa todellista valtaa pitävät Iran ja Venäjä ovat suostuneet jonkinlaisen turvavyöhykkeen perustamiseen Turkin ja kurdien välille Syyrian koillisosaan. Syyrian presidentti Bashar al-Assadilta tuskin on kysytty mitään.
Syyrian kurdiarmeijan hallitsemalla alueella sijaitsee myös Al-holin surullisen kuuluisa leiri, jossa kohtaloaan odottaa 70 000 enemmän tai vähemmän Isis-terroristijärjestön vaikutuspiiriin kuuluvaa henkilöä. Jos taistelut ulottuvat sinne asti, on vähintäänkin jännittävää, minne nyt vielä vartioidut ihmiset suuntaavat vai tuleeko heistäkin uuden sodan kauppatavaraa.
EU maksumieheksi
Saksan sisäministeri Horst Seehofer varoitti enteellisesti muutama päivä sitten uudesta ja vuoden 2015 aaltoa pahemmasta pakolaisvyörystä Eurooppaan. Seehofer vieraili Kreikassa, joka on taas kerran mahdollisen pakolaisvyöryn ensimmäinen vastaanottaja EU-alueella. Saksan ulkoministeri mielestä EU:n on lisättävä partiointia ja vahvistettava ulkorajojaan. Kuinkahan käy nyt.
Seehoferin mielestä EU:n pitäisi tehdä vieläkin enemmän tukiessaan Turkkia Syyrian sodan pakolaisongelman hallitsemisessa. EU on myöntänyt Turkille miljardien avustukset vuonna 2016 tehdyn sopimuksen perusteella. Siitä huolimatta Kreikan saarille on tänä vuonna saapunut tähän mennessä ainakin 30 000 pakolaista meren yli Turkista.
– Turkki on tehnyt hyvää työtä päästäessään pakolaiset alueelleen, Seehofer sanoi Welt am Sonntag -lehdessä.
– On kuitenkin selvää, ettemme pärjää tulevaisuudessa niillä panoksilla, joista EU on aiemmin päättänyt.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Simula ei niele Ohisalon lupauksia turvapaikanhakijamäärän vähenemisestä: ”Sipilä lupasi talonsa – te työlupia”

Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre kielteisistä päätöksistä katkaistava

Vuoden 2015 pakolaiset tilastoitu Ruotsissa: 163 000 tuli – 4 500 käy töissä

Halla-aho: Euroopan tehtävä on suojella omia yhteiskuntiaan haitalliselta maahanmuutolta – ”Turvapaikanhakijoiden liikkuminen EU:n sisällä mieleiseensä valtioon on katkaistava”

EU iskee jälleen: Jäsenmaiden tulisi luopua veto-oikeuksistaan ulkopoliittisissa kysymyksissä

Ronkainen Erdoganin uhkauksesta lähettää pakolaiset Eurooppaan: “Suomella pahin mahdollinen hallitus, pahimpaan mahdolliseen aikaan”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää