Turkin liira ja maan joukkovelkakirjat suorastaan romahtivat perjantaina. Sijoittajat eivät luota luvattujen talousuudistusten riittävän. Turkin vaihtotase on ollut pakkasella vuosia, eikä maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan halua nostaa korkoja padotakseen pääomapakoa. EU:n pankkiunionia vahtiva elin (SSM, Single Supervisory Mechanism) tarkkailee muutamia europankkeja niiden Turkki-kytkösten vuoksi.
Turkin liira rojahti perjantaina Yhdysvaltain dollaria vasten. Dollarilla saa nyt yli 6,4 liiraa. Elokuun alussa dollarilla sai noin viisi liiraa. Vastaavasti maan joukkovelkakirjojen jälkimarkkinakorot hypähtivät. 2-vuotisen lainan korko pomppasi yli 25 prosenttiin ja 10-vuotisen lainan korko puhkaisi 20 prosentin rajan. Jälkimarkkinakorko nousee, kun velkakirjan arvo putoaa.
Erdoğanin perjantainen puhe ei saanut markkinoita rauhoittumaan. Hän vähätteli dollaria ja kertoi turkkilaisilla olevan Turkin kansa ja sen oikeamielisyys, sekä heidän jumalansa. Hän ei myöskään ole halukas nostaa korkotasoa houkutellakseen pääoman pysymistä Turkissa. Hän on luonnehtinut korkoja “kaiken pahuuden isäksi ja äidiksi.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi kaksinkertaistaneensa Turkin teräs- ja alumiinitulleja heikentyneen liiran vuoksi. Lisäksi Yhdysvallat on käärmeissään yhdysvaltalaisen pastorin pidätyksestä Turkissa. Turkin mukaan pastori on ollut osallisena vuoden 2016 vallankaappausyrityksessä.
Erdoğan ja hänen vävynsä, valtiovarainministeri Berat Albayrak ovat haluttomia vastaanottamaan apua Kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä. Kriisi voi pahentua entisestään ilman sijoittajien luottamuksen palauttamista.
Rajusti heikentynyt liira voi käynnistää konkurssiaallon turkkilaisissa yrityksissä. Tämä johtaisi maan pankkisektorin kaaokseen. Täysimittainen finanssikriisi heijastuisi vääjämättä myös Eurooppaan ja Aasiaan.
Kriisiin on siten monta eri yksittäistä syytä. Niihin lukeutuu myös läntisen maailman höyhenen kevyt rahapolitiikka, minkä vuoksi pääomavirrat kanavoituivat muiden muassa Turkkiin. Yhdysvallat on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen, ja euroalueellakin tähän valmistaudutaan. Pääomatulvaa seuraa usein pääoman pako.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
