Turkin liira ja maan joukkovelkakirjat suorastaan romahtivat perjantaina. Sijoittajat eivät luota luvattujen talousuudistusten riittävän. Turkin vaihtotase on ollut pakkasella vuosia, eikä maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan halua nostaa korkoja padotakseen pääomapakoa. EU:n pankkiunionia vahtiva elin (SSM, Single Supervisory Mechanism) tarkkailee muutamia europankkeja niiden Turkki-kytkösten vuoksi.
Turkin liira rojahti perjantaina Yhdysvaltain dollaria vasten. Dollarilla saa nyt yli 6,4 liiraa. Elokuun alussa dollarilla sai noin viisi liiraa. Vastaavasti maan joukkovelkakirjojen jälkimarkkinakorot hypähtivät. 2-vuotisen lainan korko pomppasi yli 25 prosenttiin ja 10-vuotisen lainan korko puhkaisi 20 prosentin rajan. Jälkimarkkinakorko nousee, kun velkakirjan arvo putoaa.
Erdoğanin perjantainen puhe ei saanut markkinoita rauhoittumaan. Hän vähätteli dollaria ja kertoi turkkilaisilla olevan Turkin kansa ja sen oikeamielisyys, sekä heidän jumalansa. Hän ei myöskään ole halukas nostaa korkotasoa houkutellakseen pääoman pysymistä Turkissa. Hän on luonnehtinut korkoja “kaiken pahuuden isäksi ja äidiksi.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi kaksinkertaistaneensa Turkin teräs- ja alumiinitulleja heikentyneen liiran vuoksi. Lisäksi Yhdysvallat on käärmeissään yhdysvaltalaisen pastorin pidätyksestä Turkissa. Turkin mukaan pastori on ollut osallisena vuoden 2016 vallankaappausyrityksessä.
Erdoğan ja hänen vävynsä, valtiovarainministeri Berat Albayrak ovat haluttomia vastaanottamaan apua Kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä. Kriisi voi pahentua entisestään ilman sijoittajien luottamuksen palauttamista.
Rajusti heikentynyt liira voi käynnistää konkurssiaallon turkkilaisissa yrityksissä. Tämä johtaisi maan pankkisektorin kaaokseen. Täysimittainen finanssikriisi heijastuisi vääjämättä myös Eurooppaan ja Aasiaan.
Kriisiin on siten monta eri yksittäistä syytä. Niihin lukeutuu myös läntisen maailman höyhenen kevyt rahapolitiikka, minkä vuoksi pääomavirrat kanavoituivat muiden muassa Turkkiin. Yhdysvallat on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen, ja euroalueellakin tähän valmistaudutaan. Pääomatulvaa seuraa usein pääoman pako.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
