Myös euromaiden mahdolliset sijoitustappiot huolestuttavat vaaleihin valmistautuvaa poliittista johtoa – IMF:ää haikaillaan pelastamaan kasvot. Taloustoimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen analysoi Turkin finanssikriisin poliittisia seurauksia.
Turkin finanssikriisin syveneminen on huolestuttanut EU-maiden johdon. Financial Times -lehden mukaan Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) virkamies on kertonut EU-neuvoston pyytäneen heinäkuussa tapaamista IMF:n kanssa.
Neuvoston eli EU-maiden pääministerien huolenaiheena oli, että Turkin kriisi saattaisi tuhota EU:n ja Turkin välisen sopimuksen siirtolaisvirran pysäyttämisestä.
Vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkimainingeissa EU ja Turkki tekivät maaliskuussa 2016 sopimuksen, jossa Turkki sitoutui käytännössä sulkemaan EU:n vastaisen rajansa siirtolaisliikenteeltä. Kaikki Turkin kautta EU:n puolelle tulleet siirtolaiset ja turvapaikanhakijat voidaan palauttaa Turkkiin.
Vastineeksi EU suostui ottamaan vastaan Turkissa hyväksytyn turvapaikan saaneita syyrialaisia, maksamaan Turkille kuusi miljardia euroa sekä pohjustamaan viisumipakon keventämistä maiden välillä.
Turkki on toistuvasti uhkaillut katkaisevansa sopimuksen, koska EU ei ole maksanut sovittua summaa ja viisumivapaus ei ole edennyt.
EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta on kritisoitu voimakkaasti. Geopoliitikkojen mielestä sopimus tukee ja vahvistaa Turkin monella tapaa ongelmallisen hallinnon legitimiteettiä. Lisäksi se antaa Turkille vaarallisen vipuvarren, jolla kiristää Eurooppaa.
Tervetuloa-tahojen mielestä pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet ja hyvinvointi eivät toteudu Turkissa luotettavalla tavalla. Nuivien mielestä sopimus on kaksinaismoralistinen, koska laajasti on kerrottu siirtolaisvirtojen vastaanottamisen olevan rikkaus, voimavara ja velvollisuus, vaikka EU todellisuudessa pyrkii aktiivisesti estämään siirtolaisten saapumista Eurooppaan.
Mikäli Turkin tulppa poistuisi, EU-maat joutuisivat itse valitsemaan rajojen sulkemisen tai siirtolaisvirran väliltä. Jos rajat pidettäisiin auki siirtolaisille, se tulisi sietämättömän kalliiksi, olisi merkittävä turvallisuusriski ja sataisi kansallismielisten puolueiden laariin. Jos taas rajoja laitettaisiin kiinni, se sataisi EU:n ulkorajamaissa populistien laariin ja heikentäisi jo entisestään heikossa tilassa olevaa Euroopan sopimuspohjaisuutta.
Miksi EU sitten halusi tavata IMF:n tämän asian tiimoilta? Euroalueen pankit ovat luotottaneet Turkkia. FT:n mukaan espanjalaisilla pankeilla on 80 miljardin, ranskalaisilla 40 miljardin ja italialaisilla vajaan 20 miljardin euron saatavat.
EU-maiden johto toivoo, että joku maksaisi Turkin ulos kriisistä ennenkuin Turkin presidentti Recep Erdoğan esittää rahavaatimuksen. Jos IMF ”pelastaisi” Turkin, ei näyttäisi siltä, että Eurooppa maksaa taas jonkun sille kuulumattoman finanssikrisin tai on kiristettävissä. Samalla halutaan välttyä tilanteelta, missä EU joutuisi EU-parlamenttivaalien alla väsäämään muutaman pankkinsa kallista pelastusohjelmaa. Päättymättömät vastuunkantokierrokset tuskin äänestäjiä ilahduttaisivat.
Juhani Huopainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
