Turkin kriisi hermostutti EU-maiden johtajat – maan asema tulppana siirtolaisvirralle vaakalaudalla
Myös euromaiden mahdolliset sijoitustappiot huolestuttavat vaaleihin valmistautuvaa poliittista johtoa – IMF:ää haikaillaan pelastamaan kasvot. Taloustoimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen analysoi Turkin finanssikriisin poliittisia seurauksia.
Turkin finanssikriisin syveneminen on huolestuttanut EU-maiden johdon. Financial Times -lehden mukaan Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) virkamies on kertonut EU-neuvoston pyytäneen heinäkuussa tapaamista IMF:n kanssa.
Neuvoston eli EU-maiden pääministerien huolenaiheena oli, että Turkin kriisi saattaisi tuhota EU:n ja Turkin välisen sopimuksen siirtolaisvirran pysäyttämisestä.
Vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkimainingeissa EU ja Turkki tekivät maaliskuussa 2016 sopimuksen, jossa Turkki sitoutui käytännössä sulkemaan EU:n vastaisen rajansa siirtolaisliikenteeltä. Kaikki Turkin kautta EU:n puolelle tulleet siirtolaiset ja turvapaikanhakijat voidaan palauttaa Turkkiin.
Vastineeksi EU suostui ottamaan vastaan Turkissa hyväksytyn turvapaikan saaneita syyrialaisia, maksamaan Turkille kuusi miljardia euroa sekä pohjustamaan viisumipakon keventämistä maiden välillä.
Turkki on toistuvasti uhkaillut katkaisevansa sopimuksen, koska EU ei ole maksanut sovittua summaa ja viisumivapaus ei ole edennyt.
Toimittajan kommentti
EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta on kritisoitu voimakkaasti. Geopoliitikkojen mielestä sopimus tukee ja vahvistaa Turkin monella tapaa ongelmallisen hallinnon legitimiteettiä. Lisäksi se antaa Turkille vaarallisen vipuvarren, jolla kiristää Eurooppaa.
Tervetuloa-tahojen mielestä pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet ja hyvinvointi eivät toteudu Turkissa luotettavalla tavalla. Nuivien mielestä sopimus on kaksinaismoralistinen, koska laajasti on kerrottu siirtolaisvirtojen vastaanottamisen olevan rikkaus, voimavara ja velvollisuus, vaikka EU todellisuudessa pyrkii aktiivisesti estämään siirtolaisten saapumista Eurooppaan.
Mikäli Turkin tulppa poistuisi, EU-maat joutuisivat itse valitsemaan rajojen sulkemisen tai siirtolaisvirran väliltä. Jos rajat pidettäisiin auki siirtolaisille, se tulisi sietämättömän kalliiksi, olisi merkittävä turvallisuusriski ja sataisi kansallismielisten puolueiden laariin. Jos taas rajoja laitettaisiin kiinni, se sataisi EU:n ulkorajamaissa populistien laariin ja heikentäisi jo entisestään heikossa tilassa olevaa Euroopan sopimuspohjaisuutta.
Miksi EU sitten halusi tavata IMF:n tämän asian tiimoilta? Euroalueen pankit ovat luotottaneet Turkkia. FT:n mukaan espanjalaisilla pankeilla on 80 miljardin, ranskalaisilla 40 miljardin ja italialaisilla vajaan 20 miljardin euron saatavat.
EU-maiden johto toivoo, että joku maksaisi Turkin ulos kriisistä ennenkuin Turkin presidentti Recep Erdoğan esittää rahavaatimuksen. Jos IMF ”pelastaisi” Turkin, ei näyttäisi siltä, että Eurooppa maksaa taas jonkun sille kuulumattoman finanssikrisin tai on kiristettävissä. Samalla halutaan välttyä tilanteelta, missä EU joutuisi EU-parlamenttivaalien alla väsäämään muutaman pankkinsa kallista pelastusohjelmaa. Päättymättömät vastuunkantokierrokset tuskin äänestäjiä ilahduttaisivat.
Juhani Huopainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää