Matias Turkkila
Perussuomalainen-lehti haastatteli vastanimettyjä EU-vaaliehdokkaita kohta puoluehallituksen valinnan jälkeen. Ehdokkaita pyydettiin kertomaan vaalibudjettinsa, vaaliteemansa sekä sen, mikä EU:ssa heidän mielestään on hyvää ja mikä huonoa.
Erkki Havansi
Keravalainen Erkki Havansi paljastaa vaalibudjettinsa olevan kaikkiaan 40 000 euron luokkaa. Kampanjateemoikseen hän mainitsee EU:n budjetin pienentämisen ja byrokratian vähentämisen. Suomen perustuslakia pitää noudattaa ja direktiivitulva on padottava.
– Parasta EU:ssa on rauha talousalueen sisällä sekä vapaan liikkuvuuden ja kaupan mahdollistaminen, sanoo Erkki.
Pahinta EU:ssa on viime vuosien huono suunta liittovaltiokehityksineen, joka nakertaa Suomen itsenäisyyttä. Kriisimaiden velat maksetaan hyvin taloutensa hoitaneiden maiden – kuten Suomen – yhteisestä kassasta.
Laura Huhtasaari
Porilainen Laura Huhtasaari ei paljasta vielä vaalibudjettiaan. Tärkeimmiksi vaaliteemoikseen hän kertoo tukipakettien ja yhteisvastuiden vastustamisen ja liittovaltiokehityksen pysäyttämisen.
– Euroopan Unionia on kehitettävä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden kauppaliittoa. Suomen kilpailukykyä rajoittaville direktiiveille on sanottava ei.
Parasta EU:ssa on Lauran mielestä yhdessä tekemisen idea – se että käydään yhdessä kauppaa ja eletään rauhassa, samoin EU-valtioiden väliset hyvät suhteet. Huonointa on harvainvalta, demokratian etääntyminen kansalaisista ja kansallisesti valittujen parlamenttien riisuminen vallasta.
– Suomen kannalta on huono puoli, että meillä on liian vähän vaikutusvaltaa omiin asioihimme. Suurin osa päätösvallastamme on EU-säännösten toimeenpanoa.
Piritta Poikonen
– Olisiko budjettini jotain 30 tuhannen euron luokkaa, arvioi lohjalainen Piritta Poikonen. Keskeiseksi vaaliteemakseen Piritta mainitsee Euroopan pelastamisen liialliselta EU:lta.
– Suomen etuja on puolustettava, kuten myös suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Ei kiitos yhteisvastuille.
Pirittan mielestä tietyt asiat on hyvä vastaisuudessakin hoitaa yhdessä. Jos esimerkiksi ympäristöasiat hoidetaan samoin säännöin eri Euroopan maissa, saadaan tasapuolisempi pelikenttä kaikille maille. EU:n demokratiavaje ja yhteisvastuuongelmat eivät kuitenkaan saa häneltä kiitosta.
Ilkka Matinpalo
Helsinkiläisen Ilkka Matinpalon vaalibudjetti on noin 50 000 euroa. Kaikkein tärkeimpänä vaaliteemanaan hän pitää euroon liittyviä asioita. Hyvänä kakkosena tulee eurobyrokratian, erityisesti yritystoimintaa ja yrittäjyyttä haittaavan byrokratian vähentäminen.
– Parasta EU:ssa on se, että se on instituutio, joka mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön sellaisissa asioissa, jotka on hoidettava yhdessä.
Ilkka pitää myös ihmisten ja pääomien vapaata liikkuvuutta euroalueen sisällä hyvänä asiana. Huonoimpana puolena hän sitä vastoin pitää juuri liiallista byrokratiaa ja tärkeiden talousasioiden politisoitumista, esimerkkinä kriisimaille suunnatut pelastuspaketit, joiden taustalla vaikuttavat poliittiset syyt.
– Jos olisimme edenneet taloudelliselta ja rationaaliselta pohjalta, olisimme päätyneet muihin ratkaisuihin.
Mauno Vanhala
Mauno Vanhala Jyväskylästä uskoo pärjäävänsä noin 50 000 euron vaalibudjetilla. Vaalikampanjassaan hän aikoo nostaa esiin EU-päätösten vaikutukset ja kertoa kansalaisille, miten ne vaikuttavat heidän arkeensa. EU:n nykyinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ajaa unionia kohti liittovaltiota.
– Parasta EU:ssa on vapaa liikkuvuus ja euron hyvät ominaisuudet, esimerkiksi asuntolainojen alhaiset korot, Mauno toteaa.
Tukipolitiikkaa hän sen sijaan pitää virheenä. Euroon on hyväksytty maita, jotka eivät täyttäneetkään niille asetettuja kriteerejä. Suomi maksaa tästä hintaa seuraavat kaksikymmentä vuotta.
Lue myös: Perussuomalaisille viisi uutta eurovaaliehdokasta >
Kaikkien euroehdokkaiden henkilöhaastattelut ilmestyvät syksyn ja tulevan talven aikana Perussuomalainen-lehdessä.
Seppo Huhta
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
