Matias Turkkila
Perussuomalainen-lehti haastatteli vastanimettyjä EU-vaaliehdokkaita kohta puoluehallituksen valinnan jälkeen. Ehdokkaita pyydettiin kertomaan vaalibudjettinsa, vaaliteemansa sekä sen, mikä EU:ssa heidän mielestään on hyvää ja mikä huonoa.
Erkki Havansi
Keravalainen Erkki Havansi paljastaa vaalibudjettinsa olevan kaikkiaan 40 000 euron luokkaa. Kampanjateemoikseen hän mainitsee EU:n budjetin pienentämisen ja byrokratian vähentämisen. Suomen perustuslakia pitää noudattaa ja direktiivitulva on padottava.
– Parasta EU:ssa on rauha talousalueen sisällä sekä vapaan liikkuvuuden ja kaupan mahdollistaminen, sanoo Erkki.
Pahinta EU:ssa on viime vuosien huono suunta liittovaltiokehityksineen, joka nakertaa Suomen itsenäisyyttä. Kriisimaiden velat maksetaan hyvin taloutensa hoitaneiden maiden – kuten Suomen – yhteisestä kassasta.
Laura Huhtasaari
Porilainen Laura Huhtasaari ei paljasta vielä vaalibudjettiaan. Tärkeimmiksi vaaliteemoikseen hän kertoo tukipakettien ja yhteisvastuiden vastustamisen ja liittovaltiokehityksen pysäyttämisen.
– Euroopan Unionia on kehitettävä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden kauppaliittoa. Suomen kilpailukykyä rajoittaville direktiiveille on sanottava ei.
Parasta EU:ssa on Lauran mielestä yhdessä tekemisen idea – se että käydään yhdessä kauppaa ja eletään rauhassa, samoin EU-valtioiden väliset hyvät suhteet. Huonointa on harvainvalta, demokratian etääntyminen kansalaisista ja kansallisesti valittujen parlamenttien riisuminen vallasta.
– Suomen kannalta on huono puoli, että meillä on liian vähän vaikutusvaltaa omiin asioihimme. Suurin osa päätösvallastamme on EU-säännösten toimeenpanoa.
Piritta Poikonen
– Olisiko budjettini jotain 30 tuhannen euron luokkaa, arvioi lohjalainen Piritta Poikonen. Keskeiseksi vaaliteemakseen Piritta mainitsee Euroopan pelastamisen liialliselta EU:lta.
– Suomen etuja on puolustettava, kuten myös suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Ei kiitos yhteisvastuille.
Pirittan mielestä tietyt asiat on hyvä vastaisuudessakin hoitaa yhdessä. Jos esimerkiksi ympäristöasiat hoidetaan samoin säännöin eri Euroopan maissa, saadaan tasapuolisempi pelikenttä kaikille maille. EU:n demokratiavaje ja yhteisvastuuongelmat eivät kuitenkaan saa häneltä kiitosta.
Ilkka Matinpalo
Helsinkiläisen Ilkka Matinpalon vaalibudjetti on noin 50 000 euroa. Kaikkein tärkeimpänä vaaliteemanaan hän pitää euroon liittyviä asioita. Hyvänä kakkosena tulee eurobyrokratian, erityisesti yritystoimintaa ja yrittäjyyttä haittaavan byrokratian vähentäminen.
– Parasta EU:ssa on se, että se on instituutio, joka mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön sellaisissa asioissa, jotka on hoidettava yhdessä.
Ilkka pitää myös ihmisten ja pääomien vapaata liikkuvuutta euroalueen sisällä hyvänä asiana. Huonoimpana puolena hän sitä vastoin pitää juuri liiallista byrokratiaa ja tärkeiden talousasioiden politisoitumista, esimerkkinä kriisimaille suunnatut pelastuspaketit, joiden taustalla vaikuttavat poliittiset syyt.
– Jos olisimme edenneet taloudelliselta ja rationaaliselta pohjalta, olisimme päätyneet muihin ratkaisuihin.
Mauno Vanhala
Mauno Vanhala Jyväskylästä uskoo pärjäävänsä noin 50 000 euron vaalibudjetilla. Vaalikampanjassaan hän aikoo nostaa esiin EU-päätösten vaikutukset ja kertoa kansalaisille, miten ne vaikuttavat heidän arkeensa. EU:n nykyinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ajaa unionia kohti liittovaltiota.
– Parasta EU:ssa on vapaa liikkuvuus ja euron hyvät ominaisuudet, esimerkiksi asuntolainojen alhaiset korot, Mauno toteaa.
Tukipolitiikkaa hän sen sijaan pitää virheenä. Euroon on hyväksytty maita, jotka eivät täyttäneetkään niille asetettuja kriteerejä. Suomi maksaa tästä hintaa seuraavat kaksikymmentä vuotta.
Lue myös: Perussuomalaisille viisi uutta eurovaaliehdokasta >
Kaikkien euroehdokkaiden henkilöhaastattelut ilmestyvät syksyn ja tulevan talven aikana Perussuomalainen-lehdessä.
Seppo Huhta
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.
Lue lisää
Lue lisää
