PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson OECD:n 15-vuotiaiden nuorten osaamista selvittävän PISA 2022 -tutkimuksen tulosten julkistustilaisuudessa Helsingissä 5. joulukuuta 2023. / LEHTIKUVA
Tuoreet PISA-tulokset: osaamistaso laskenut jyrkästi Suomessa, mutta Viro yltää aivan kärkimaiden tuntumaan
Nuorten matematiikan osaaminen ja lukutaito ovat heikentyneet miltei kaikissa OECD-maissa, mutta Suomen kohdalla voidaan puhua romahduksesta. ”Pudotus on isompi kuin koskaan aiemmin”, kuvaili tutkija Arto Ahonen PISA-tiedotustilaisuudessa opetusministeriössä. Lukutaidon osalta hän luonnehti Suomen tulosta sanoilla ”historiallisen heikko.”
Suomen pisteet yltävät kuitenkin edelleen OECD-maiden keskitasolle, mikä johtuu siitä, että vielä vuosituhannen alussa Suomi sijoittui PISA-mittelössä suhteellisen korkealle.
PISA-lyhenne tulee sanoista Programme for International Student Assesment. Kansainvälinen tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein, ja joka kerralla painotetaan hiukan eri asioita. Tällä kertaa erityisen kiinnostuksen kohteena oli matematiikka ja lukutaito. Suomesta PISAan osallistui yli kymmenen tuhatta peruskoulun yhdeksäsluokkalaista.
PISA:lla mitattavaa osaamista kuvaavat käyrät ovat viime vuosina olleet laskusuunnassa lähes kaikkialla, mutta Suomessa tulokset ovat edelliskerrasta – vuodesta 2018 – suorastaan romahtaneet.
Globaalia osaamisen heikkenemistä tutkijat eivät osaa selittää, mutta mitä Suomen PISA-menestykseen tulee, tutkijoilla ja kouluissa työskentelevillä opettajilla on useitakin kiinnostavia ja toisistaan eriäviä näkemyksiä. Siitä koulutuksen asiantuntijat kuitenkin ovat yksimielisiä, ettei korona-ajan poikkeusolosuhteita käy ikävistä uutisista syyttäminen.
Nyt julkistetuissa PISA-tilastoissa loistavat perinteiseen tapaan Itä-Aasian maat – Korea ja Japani ovat jopa hiukan parantaneet vauhtiaan. Kiinnostavaa on myös se, että Viro yltää aivan kärkimaiden tuntumaan.
Lienee siis aihetta tutkia tarkemmin, mitä Viron koulujärjestelmässä tehdään oikein, ja olisiko Suomella eteläisestä naapurista jotakin opittavaa esimerkiksi työrauhan, vaatimustason tai opettajan auktoriteetin suhteen.
PISA-tuloksia pohdittaessa on hyvä muistaa, että PISA ei esimerkiksi matematiikan osalta mittaa varsinaisten matemaattisten oppisisältöjen osaamista. PISA kertoo oppilaitten ”arkimatematiikan taidoista” eli kyvystä ymmärtää numeroina ja graafeina esitettävää informaatiota jokapäiväisen elämän tilnteissa.
PISA ei siten kerro vielä siitä, millaiset jatko-opintovalmiudet oppilailla on matematiikassa. Sen selvittämiseksi pitää seurata esimerkiksi kansainvälistä TIMMS-tutkimusta, jossa Suomi on menestynyt – valitettavasti – suhteessa paljon huonommin kuin vaikkapa PISAssa.
Suomen Uutiset seuraa asiantuntijoiden PISA-keskustelua. Aihetta ruoditaan myös alkuvuodesta ilmestyvässä päivitetyssä Koulukirjassa, jonka julkaisee ajatuspaja Suomen Perusta. Ensimmäisen, 2021 julkaistun Koulukirjan voi ladata täältä.
MAI ALLO
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsi häätää puhelimet peruskoulusta – ruotsidemokraatit ja porvarihallitus yksimielisiä
Antikainen: Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota poikien tilanteeseen jo viime hallituskaudella – silloinen opetusministeri Li Andersson ei tehnyt asialle mitään
Pakkoruotsin opetus lisääntyy yläasteella – ”Marinin hallituksen viimeinen märkä rätti peruskouluille”
Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin
Suomen Perustalta uudistettu painos peruskoulun ongelmia käsittelevästä Koulukirjasta – suomalaisen koulujärjestelmän kriisiin ollaan vasta heräämässä
Koponen: Opetushallitus on laitettava leikkuriin
Peruskoulujen vaatimustason romahdus huolestuttaa opettajia – Koponen: Koulusta ei voi valmistua lukutaidottomana
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää