MATTI MATIKAINEN
Tuore sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila – Mutkaton ja helposti lähestyttävä poliitikko
Sosiaali- ja terveysministerinä aloittava Pirkko Mattila tunnetaan naisena, joka puhuu, tekee ja saa asioita aikaiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattilasta tuli uusi sosiaali- ja terveysministeri, kun Hanna Mäntylä luopui ministerin tehtävästään.
– Kiitän Hannaa tehdystä työstä. Ymmärrän päätöksen. Hanna on politiikassa tekijä, Mattila sanoo.
Mattila, 52, on toisen kauden kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu Muhokselta.
– Olen helposti lähestyttävä ja mutkaton ihminen, jolta löytyy poliittista kokemusta, Mattila luonnehtii itseään.
EU-kriittisyys veti mukaan politiikkaan
Kuntapolitiikkaan Mattila lähti mukaan vuonna 2004.
– Syynä oli EU-kriittisyys. Silloin alkoi paljastua, että EU ei olekaan mainospuheiden mukainen kaiken autuus.
Perussuomalaisiin liittymistä Mattila pitää luonnollisena.
– Perussuomalainen puolue on minun poliittinen kotini. Se oli politiikkaan lähtiessäni puolue, joka uskalsi sanoa ääneen EU-kriittisiä ajatuksia.
Puolueen kannatus oli 1,7 prosenttia Mattilan liittyessä perusuomalaisiin. Mattila on siis nähnyt jytkyn nousun, mutta myös tilanteen sitä ennen.
– Organisaatiolla ei ollut varoja ja olimme selkeästi toripuolue vuonna 2011. Olen sitä mieltä, että tämä on se meidän peruskivi, joka meidän täytyy säilyttää. Perusasioita ei kannata unohtaa, koska ne ovat niitä pilareita, jotka kannattavat seiniä ja kattoa, Mattila muistuttaa.
Koti pientilan mailla
Mattilan perheessä on aviomies ja kolme aikuista poikaa, jotka ovat jo poissa kotoa.
– Asumme perinteisessä punamultamaalatussa perinnetalossa. Paikka on mieheni isovanhempien pientilan mailla, joka sijaitsee haja-asutusalueella kaupungin rajalla. Kotiväki on tottunut menoihini ja sanovat, että siinä se taas menee.
Mattila syntyi Yli-Iissä, joka liitettiin kuntaliitoksen myötä Oulun kaupunkiin.
– Koen olevani maakuntien ihminen, mutta ymmärrän rakentavani koko Suomea.
Terveydenhuollon ammattitaito antaa terveyspuolen näkemystä ministerin tehtävän hoitamiseen. Mattila valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2005. Hän on työskennellyt pitkään anestesiahoitajana Oulun yliopistosairaalassa.
– Olen pyrkinyt herättämään yhtä monta kuin olen nukuttanutkin. Jos tuntee puoltakaan sosiaali- ja terveydenhuollosta, niin se on enemmän kuin neljäsosa karkealla seulalla mitattuna, Mattila toteaa.
Sotea tehdään koko Suomea varten
Suunnistusta harrastavalle Mattilalle sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus eli sote on iso rasti.
– Hyppään soten osalta liikkuvaan junaan. Tartun siihen nöyrin mielin, mutta en nöyristellen. Suunnistuksessa rasti voidaan löytää ja maaliin päästä eri reittejä pitkin. Hyvät ajatukset ja esitykset ovat tervetulleita yli puoluerajojen soten työstämisessä.
Mattila korostaa, että sotea tehdään koko Suomea varten.
– Sotessa on pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen väestökeskittymissä erilaiset tarpeet kuin Lapin harvaan asutulla alueella. Lapissakin täytyy olla tarjolla kuntapalveluita, sillä ilman niitä ei synny yrittäjyyttä esimerkiksi matkailun työpaikkoja varten.
– Lähtökohtani on, että meillä on edelleen laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut ja alueellisesti kattavat perusterveydenhuollon palvelut, Mattila sanoo.
Palveluita myös lähellä
Pienissä kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluita on jo vähennetty tai ne ovat siirtyneet kuntaliitoksissa kuntakeskuksiin.
– Nämä ovat haasteita sotessa, mutta perustuslaki sanoo jotain myös peruspalveluista. Tuntuisi eriskummalliselta, jos sanottaisiin, että tällä hallituspohjalla oltaisiin etäännyttämässä maaseudun palveluita.
Mattilan mielestä soten lähipalveluina pitäisi olla esimerkiksi vanhusten asumispalvelut sekä kaikki neuvolapalvelut ja kouluhammashoito. Paljon puhuttuun valinnanvapauteen täytyy löytyä konkreettisia ratkaisuja.
– Ei voi olla niin, että hoitopaikka vaihdettaisiin päivittäin. Valinnanvapauden tulee perustua tietyn mittaiseen sopimukseen terveyskeskuksen tai jonkun muun palveluntuottajan kanssa.
– Syrjäseutuja täytyy miettiä, että kuka siellä kilpailee. Onko se julkinen terveyskeskus, joka ottaa aina vastuun ja tuottaa palvelun loppupelissä vai pitäisikö velvoittaa myös yksityissektoria, Mattila pohtii.
Sosiaali- ja terveysministeriön kuuluu huolehtia myös maahanmuuttajien perusturvasta.
– Perussuomalaiset ovat vaikuttaneet hallituksessa myös maahanmuuttopolitiikkaan. Politiikan muuttaminen on ollut välttämätöntä Euroopan rajojen alettua vuotaa. On hyvä, että perussuomalainen peukalonjälki näkyy hallituksen työssä, Mattila sanoo.
Nuija lensi eduskunnassa
Eduskunnassa Mattila on johtanut hallintovaliokuntaa. Kerran puheenjohtajan nuija hajosi hänen käsissään.
– Viime kaudella erään joulun alla meillä kiersi valokuvaaja eduskunnassa. Piti ottaa kuvaa varten nuija käteen ja kun sen tein, niin nuijan pää lensi ilmaan. Tilanne ikuistui sitten valokuvaksi, mutta sitä ei valittu vuoden uutiskuvaksi, Mattila muistelee hymyillen koomista tilannetta.
Metsästävä ja suunnistava ministeri
Metsästäjärekisterissä on kaikkiaan lähes 400 000 metsästyksen harrastajaa. Myös Mattila on suorittanut metsästäjätutkinnon.
– Tuli taas kutsu hirvijahtiin, mutta en taida nyt ehtiä mukaan ministerikiireiden takia.
Mattila ei omista asetta, mutta on ollut hirvijahdissa ajomiehenä.
– Metsästyksellä on Suomessa riistanhoidollinen merkitys ja vahva kulttuurinen perinne. Hirvijahti on myös sosiaalinen tapahtuma ja maaseudulla ehkä usein se ainoa harrastus.
Suomalaisten suosima metsästysharrastus tukee Mattilan mukaan myös voimakkaasti puolustusvoimien reservin sodan ajan suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitämistä.
Metsästysmailla liikkuessa tarvitaan suunistustaitoa. Suunnistajana Mattila liikkuu kuntoilumielessä.
– Siinä lajissa voidaan sanoa, että taas mennään metsään. Olen harrastanut kuntosuunnistusta ja kävin Jukolan viestissä tänäkin vuonna eduskunnan urheilukerhon joukkueessa. Siellä kilpailee ensimmäiset sata joukkuetta ja loput 900 etsii rasteja. Minulla ei ole kilpailullisia näkökohtia, Mattila toteaa suunnistaessaan ministerin pestiin.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pirkko Mattila nousee uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi
Hanna Mäntylä kertoi koskettavassa puheenvuorossa lähtönsä syyt (video)
Pirkko Mattila hyppää liikkuvaan junaan luottavaisin mielin – “Hihat kääritään ja töihin”
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää