YLE:n päätoimittaja Riikka Räisänen Päätoimittajat penkissä -paneelikeskustelussa keskustelutapahtuma Talk Helsingissä Helsingissä 16. elokuuta 2023., / LEHTIKUVA
Tuomas Enbusken ja Otto Juotteen Suomen nostatus -podcastissa Suplalla ei säästelty kritiikkiä Yleä ja päätoimittaja Riikka Räisästä kohtaan.
“Jokainen meistä tietää, että se on ollut oikeasti lemmenloma”, Tuomas Enbuske sanoi podcastissa ja pohtii matkan laillisuutta.
Otto Juotteen mukaan ongelma ei edes välttämättä ole laillisuudessa vaan siinä, että kyseessä on moraaliton käytös. Vaikka se olisi lain kirjaimen mukaista, se olisi silti häpeällistä ja tuomittavaa.
Ylen päätoimittaja Riikka Räisänen ja hänen uusi miesystävänsä yhdistivät lomamatkan ja työmatkan valokuvafestivaaleille Ranskassa.
Vaikka Seiska uutisoi aiheesta Räisäsen ja hänen alaisensa suhde edellä, Enbusken mukaan olisi ollut esimerkiksi Helsingin Sanomien tehtävä uutisoida matkasta. HS ei ole kuitenkaan käsitellyt entisen päätoimittajansa matkaa millään tavalla, paitsi uutisoimalla aiheesta tehdyistä oikaisuista ja poistoista.
Enbuske huomauttaa, että esimerkiksi Räisäsen matkasta vaiennut Yle uutisoi aikoinaan Sanna Marinin aamupalakohusta, joka oli tähän verrattuna todella pieni asia.
“Ovathan johtajien matkat jonnekin paljon isompi asia kuin syödä sämpylää ja karjalanpiirakkaa valtion budjetilla.”
Juote ja Enbuske kävivät läpi Seiska-lehden juttuunsa tekemiä oikaisuja.
“Olennaista oli se, että Seiskan jutussa oikaistiin tällaisia, että kumpi iski kenet ja kuka meni Hesariin missä vaiheessa töihin. Mutta mitään oikaisua ei tehty tähän itse asiaan eli ollaanko lemmenlomalla veronmaksajien rahoilla. Ei, siinä ei ollut mitään kiistanalaista. Ja suhteessa oli vitsailtu siitä, että mennäänkö Ylen rahoilla lomalle ja sitten mentiin Ylen rahoilla lomalle”, Enbuske sanoi.
Enbusken mukaan kyseisillä valokuvafestivaaleilla ei ole ollut aiemmin Ylen pomoa.
Riikka Räisänen pyysi lupaa matkalle Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen vastaavalta päätoimittajalta Jouko Jokiselta, joka hyväksyi matkan.
“Jokinen sanoi haastattelussa, että matka on tärkeä Ylen kannalta. Toimittajan olisi pitänyt kysyä jatkokysymys, että kerro, mitä siellä käsitellään. Kun olet hyväksynyt matkan ja tämä on mielestäsi tärkeä, niin kerro sieltä yksi puhuja. Ilman että googlaat. Veikkaan, että ei olisi tullut yhtään nimeä.”
Otto Juotteen mukaan hänelle syntyy matkasta pieni kuvotuksen tunne sen takia, että matkaan ei käytetty omaa tai yhtiön rahaa vaan tavallisten suomalaisten rahaa.
Podcastin juontajat nostivat esille myös sen, että Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esihenkilö Saska Saarikoski jakoi omilla X-sivuillaan Seiskan oikaisua kommentoimalla: “Olisi selvitty lyhyemmällä oikaisulla, jos olisi kerrottu, mikä Seiskan jutussa piti paikkansa.”
“Mutta ehkä hän oli vilpitön. Ehkä hänen toimittajantaitonsa eivät ihan riittäneet siihen, että hän olisi pystynyt katsomaan kumottujen ja ei-kumottujen väitteiden osuudet ja sitten katsomaan, oliko niissä ei-kumotuissa vielä sellaisia väitteitä, joilla oli vaikka iso uutisarvo. Voi olla, että hän ei ollut ilkeä vaan hän ei aidosti ymmärtänyt, hän ei osannut sitä silleen ynnäillä. Eihän kaikki ole sellaisia”, Otto Juote arvioi.
“Onko hän siis ilkeä vai tyhmä”, Enbuske kysyi.
“Mun mielestä hänellä on ehkä tällaista sydämen viisautta”, Juote tyytyi kommentoimaan.
Suomen nostatus -podcastin jakso on kuunneltavissa Suplassa >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yle ilmoitti torstaina aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun. Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu Ylen valintoja,
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää Ylen parlamentaarisen työryhmän neuvottelutulosta oikeasuuntaisena. Vigeliuksen mukaan perussuomalaiset ajoivat Ylelle vielä suurempia säästöjä, mutta muissa puolueissa säästöt koettiin liian kipeiksi.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvioi, että Riikka Räisäsen asemassa joku muu päätoimittaja olisi jo joutunut eroamaan tehtävästään.
Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu kummeksuu Ylen toimintaa tuoreessa kohussa, joka liittyy Ylen päätoimittajan Riikka Räisäsen matkusteluun Euroopassa tuoreen miesystävänsä kanssa Ylen rahoilla.
Viikon suosituimmat
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Lue lisää
