

LEHTIKUVA
Tuoko Trumpin talouspolitiikka ääniä vähemmistöiltä – USA:ssa äänestetään rodun mukaan
Mustien ja latinojen työttömyysluvut ovat Yhdysvalloissa ennätysmäisen alhaalla. Osittain tähän on vaikuttanut presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka, joka pyrkii asettamaan oman maan kansalaiset etusijalle. Mutta tuleeko tämä näkymään ensi vuoden presidentinvaalien äänestyskäyttäytymisessä? Äänestäjien puoluevalinta määräytyy Yhdysvalloissa pitkälti sen mukaan, mitä rotua he kokevat edustavansa.
Jatkokaudelle pyrkivän Donald Trumpin presidenttikampanjassa mukana oleva Kimberly Guilfoyle kehuu Trumpin talouspolitiikkaa kolumnissaan Real Clear Politics -sivustolla.
Kirjoittajan mukaan Trumpin ajamat veronkevennykset keskituloisille, tuontitullien korottaminen ja pyrkimys rajoittaa laitonta siirtolaisuutta ovat parantaneet työssäkäyvien amerikkalaisten asemaa.
Vähemmistöille miljoonia uusia työpaikkoja
Kolumnin mukaan ylivoimaisesti suurin osa Trumpin presidenttikaudella syntyneistä uusista työpaikoista on mennyt vähemmistöjen edustajille. Vuoden 2016 lopusta lukien noin 4,5 miljoonaa uutta työpaikkaa on mennyt vähemmistöille, kun valkoiset ovat saaneet vain 700 000 uutta työpaikkaa vastaavana aikana.
Uusien työpaikkojen määrä on osaltaan näkynyt myös siinä, että liittovaltion ruokakuponkien tarvitsijoiden määrä on vähentynyt peräti 6,2 miljoonalla. Yhdysvalloissa ruokakupongit vastaavat Suomen toimeentulotukea.
Demokraatit korostavat etnisiä jakolinjoja
Kolumnisti Kimberly Guilfoyle syyttää demokraatteja siitä, että nämä pyrkivät jakamaan amerikkalaisia rodun perusteella ja korostamaan etnisiä jakolinjoja. Etnisten jakolinjojen korostaminen näkyy muun muassa siinä, että orjuudesta maksettavat rahakorvaukset ovat yksi tärkeimmistä demokraattien presidenttiehdokkaiden puheenaiheista.
Yhdysvalloissa on yleistä, että äänestäjät valitsevat puolueensa sen perusteella, mitä rotua itse kokevat edustavansa. Erityisesti tämä näkyy demokraattien kannatuksessa.
Valkoiset miehet Trumpin takana
Viime presidentinvaaleissa ovensuukyselyjen mukaan Donald Trump oli ensisijaisesti valkoisten ehdokas, kun taas Hillary Clinton oli muiden rotujen suosiossa. Valkoisista äänestäjistä 57 % äänesti Trumpia, kun taas muista kuin valkoisista 74 % äänesti Clintonia. Rotu tarkoittaa tässä yhteydessä vastaajan itsensä vapaasti valitsemaa määritelmää. Jotkut voivat identifioida itsensä useampaankin kategoriaan, kuten sekä mustiksi että latinoiksi.
Erot näkyvät vieläkin selvemmin sukupuolittain tarkasteltuina. Valkoisista miehistä 62 % äänesti Trumpia, kun taas 82 % mustista miehistä ja 63 % latinomiehistä äänesti Clintonia. Ei-valkoisille miehille puoluekanta oli siis selvästi tärkeämpi ehdokkaan valintakriteeri kuin sukupuoli. Mustista naisista peräti 94 % äänesti Clintonia.
Trump on yrittänyt kasvattaa jaettavaa kakkua suuremmaksi kaikille amerikkalaisille, mutta nähtäväksi jää, tuleeko mustien ja latinojen työtilanteen parantuminen näkymään lisä-ääninä Trumpille vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Googlen ex-työntekijä: Yhtiö tekee kaikkensa estääkseen Trumpin uudelleenvalinnan 2020

Yhdysvaltalainen uutiskanava peukaloi tahallaan Trumpin näyttämään keltaiselta ja tyhmältä – toimittajalle potkut

Putkonen: Trumpin ilmastopolitiikka on ollut tuloksekasta

Ylelle Trump-uutisia tekevä toimittaja haistattaa Trumpille v***ua, vaatii pitämään turpansa kiinni

Trump ei aio allekirjoittaa GCM-sopimusta, julistautuu nationalistiksi – vastapainona omasta maastaan piittaamattomille globalisteille
Viikon suosituimmat

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.

Analyysi: Euroopan merkittävin maa käy vaaleihin – Saksa on menettänyt maahanmuuton kontrollin täysin
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.

BBC hyllytti Hamasin propagandaksi paljastuneen Gaza-dokumentin – päähenkilö olikin Hamas-johtajan poika
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.

Matti Putkonen: Ryhmärahat vai ”mummoralli” on kepun oma valinta

Vilhelm Junnila: Tätä Ukrainan ja Yhdysvaltojen mineraalisopimus tarkoittaa
Geopolitiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) analysoi Yhdysvaltain ja Ukrainan välisestä mineraalisopimusta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää