

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
“Tulevaisuuden koulu” digiloikkineen ja avokonttoreineen oli tiettyjen akateemisten piirien ja päättäjien lempilapsi 2010-luvulla
“Professori kehottaa pitämään kännykät ja tabletit auki koulussa.”
Näin kuvaili Yle Helsingin yliopiston professori Kirsti Longan oppeja 21.8.2012. Professori Lonka ryhmineen oli tuolloin kehittämässä tulevaisuuden koulua, joka oli tarpeen, koska “autoritaarinen monologi ei kiinnosta diginatiivia”.
– Tulevaisuuden koulutus on jo täällä Savonlinnassa, julisti opetusministeri Krista Kiuru vuonna 2014 ja kertoo edelleen blogisivuiltaan löytyvässä tekstissään, miten kukaan ei jää suremaan kirjoja, jotka ovat saaneet väistyä ruutujen tieltä.
Helsingin Sanomat puolestaan opasti äitejä ja isiä 10.10.2016 tällä tavalla:
– Näin tuet lasta ja itseäsi muuttuvassa koulussa: Vanhempi tukee koululaistaan parhaiten tarkistamalla oman asenteensa. Koulu on tänä päivänä toisenlainen kuin 1980-luvulla, ja niin kuuluukin olla. Radikaalit muutokset voivat herättää vanhemmissa huolta, mutta lapsille ne voivat olla mieluisia ja lisätä viihtyvyyttä koulussa.
”Paluuta perinteisiin ei enää ole”
Kuukautta myöhemmin opetusneuvos Anneli Rautiainen kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.11.2016: ”Paluuta perinteisiin ei enää ole”, ja heti perään samassa artikkelissa:
– Tärkeintä on, että oppiminen on kivaa.
Digipöhinä ja usko ilmiöoppeihin, avotiloihin ja peleihin oli voimissaan 2000-luvun alusta miltei näihin päiviin asti.
Yllä esitetyt sitaatit ovat toki vain pienen pieni pisara valtameressä siitä vyörytyksestä, jota tietyt akateemiset piirit, opetusviranomaiset, IT-yritykset, monet elinkeinoelämän edustajat ja poliitikot pitivät yllä.
Iskusanoilla ja retoriikalla annettiin sellainen vaikutelma, että koulu-uudistukset perustuvat vankkaan tutkimukseen ja tietoon. Vastustajiin iskettiin muutosvastarintaisen luddiitin leima. Valtamedia osallistui innokkaasti “tulevaisuuden koulun” rakentamiseen.
Päättäjiä varoitettiin digiloikasta
Kaikki tutkijat, kasvatustieteilijät saati opettajat eivät toki menneet mukaan muotivirtauksiin. Eri tieteenalojen asiantuntijat – muun muassa matemaatikot – esittivät huolensa digiopetuksen tai ilmiöintoilun vaikutuksista oppimistuloksiin monin tavoin; julkilausumin, adressein, mielipidekirjoituksin ja henkilökohtaisesti päättäjien puheilla käymällä.
Pitkin 2010-lukua eduskunnan ja opetusministeriön käytävillä pyöri useita tällaisia delegaatioita ja asiantuntijaryhmiä, joilla kaikilla oli vallanpitäjille sama viesti: digiloikan tai ilmiöopetuksen hyödyistä ei ole selkeää näyttöä, pikemminkin päinvastoin.
Varoittelijoihin ja pahimman pöhinän jarruttelijoihin kuuluivat mm. Helsingin yliopiston lehtori, tutkija Jari Salminen sekä matematiikan ja sen opetuksen professori Timo Tossavainen, joka tuolloin työskenteli Itä-Suomen yliopiston matematiikan lehtorina (nyk. Luulajan teknillisen yliopiston professorina).
Varoitukset kaikuivat kuuroille korville.
– Perusopetuksen uudistaminen ja digioppimisen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä kärkihankkeista, joita hallitus tukee 121 miljoonalla eurolla, sanoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen OKM:n tiedotteessa 2015.
Syyttely ei kannata, menneistä voi oppia
“Mitäs minä sanoin” -asenteella ei tietenkään pitkälle pötkitä, eikä syyttely hyödytä ketään.
On kuitenkin tärkeää ja kiinnostavaa kysyä, miten ja miksi viime vuosikymmenien koulu-uudistuksiin on päädytty ja mitä niistä voi oppia. Entä onko kaikilla “oppimisen vallankumouksilla” jokin yhteinen nimittäjä?
Näitä kysymyksiä ruoditaan tarkemmin Suomen Perustan julkaiseman Koulukirjan ajankohtaistetussa versiossa, joka ilmestyy vuodenvaihteessa.
Joitakin vastauksiakin on luvassa.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- digioppiminen avokonttorit digipöhinä Timo Tossavainen Jari Salminen Anneli Rautiainen Kirsti Lonka digiloikka perusopetusuudistus Koulukirja koulut koulu-uudistus perusopetus Digitalisaatio Krista Kiuru Sanni Grahn-Laasonen Suomen Perusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi

Ruotsi häätää puhelimet peruskoulusta – ruotsidemokraatit ja porvarihallitus yksimielisiä

Mitäh? Kokeisiin osallistuminen on nykyään vapaaehtoista – Oregonin osavaltio ei vaadi enää lukiolaisilta luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa mittaavan testin läpäisyä

Antikainen: Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota poikien tilanteeseen jo viime hallituskaudella – silloinen opetusministeri Li Andersson ei tehnyt asialle mitään

Suomen Perustalta uudistettu painos peruskoulun ongelmia käsittelevästä Koulukirjasta – suomalaisen koulujärjestelmän kriisiin ollaan vasta heräämässä

Koponen: Kännyköiden käyttö tulee kieltää peruskoulussa

Opettajat vaativat kännyköitä pois tunneilta ja kuria kouluun – Ari Koponen: “Pelkkä hyvä ohjelma ei opettajia auta, nyt vaaditaan tekoja”

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen: Olemme epäonnistuneet kasvatustyössä – “Vanhemmuuden vastuu palautettava”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää