Kuvissa kolme videolla esiintyvää jihadistia. / Kuvakaappaus, akhbaralaan.net
Arabiemiraattien Al Aan TV:n toimittaja Jenan Moussa onnistui paikallisen avustajan välityksellä haastattelemaan kolmea eurooppalaista jihadistia, jotka ovat nyt Idlibissä odottamassa hallituksen joukkojen hyökkäystä.
Syyrian keskushallinnon joukot ovat alkukesän aikana puhdistaneet Syyrian eteläosissa, Golanin kukkuloiden läheisyydessä, olevat alueet Isis-terroristeista ja muista jihadisteista. Presidentti Assadia vastustavien jihadistien viimeinen tukikohta on Idlibin maakunta pohjoisessa lähellä Turkin rajaa.
Idlibin alueella arvioidaan olevan 2,6 miljoonaa siviiliä ja noin 18 000 kapinallisjoukkojen taistelijaa, joista yli puolet on ulkomaalaisia. Kapinallisjoukot koostuvat Syyrian vapautusrintamasta, al-Qaida-henkisestä HST-ryhmästä ja useista muista, pienemmistä ryhmistä, joiden jäsenet usein siirtyvät jihadistiryhmästä toiseen. Tilanteen sekavuutta lisää se, että hallituksen joukkojen puolella taistelee syyrialaisten lisäksi ainakin venäläisiä ja iranilaisia joukkoja. Lisäksi pakolaistulvasta huolestunut Turkki on tuonut alueelle vahvoja joukko-osastoja.
Arabiemiraattien Al Aan TV:n toimittaja Jenan Moussa onnistui paikallisen avustajan välityksellä haastattelemaan kolmea “eurojihadistia”, jotka ovat nyt Idlibissä odottamassa hallituksen joukkojen hyökkäystä. Haastatellut jihadistit ovat kotoisin Hollannista ja Belgiasta, ja he ovat olleet Syyriassa jo yli viisi vuotta. Videolla he peittävät kasvonsa ja käyttävät jihadistinimiään, jotka kertovat heidän synnyinmaansa: Abu Mohammad alHollandi, Abu Zubair alHolandi ja Abu Abdul Rahman alBelgiki.
1/ After recent gains by Syrian regime, all eyes now on Idlib.
Via intermediary I got in touch with 3 European jihadists in Idlib. I sent my questions+fixer to Idlib.
Jihadists expect an attack &say they'll fight till end.
My story, English subtitles.👇 pic.twitter.com/nOh9jBe7Id
— Jenan Moussa (@jenanmoussa) August 8, 2018
Eurojihadistit myöntävät, että Idlibissä on pientä paniikkia ja kaaosta ilmassa hallituksen joukkojen hyökkäystä odotellessa. Jihadistit rukoilevat Allahilta voimia ja pystyttävät puolustuslinjoja pysäyttääkseen ”barbaariset shiiat”.
Hollantilaisen jihadistin mukaan Idlibissä on yli 10 000 ulkomaalaista jihadistia, joilla ei ole mitään paikkaa minne mennä, joten he tulevat taistelemaan loppuun asti. Eivätkä he pelkää kuolemaa.
Syyrian keskushallinnon joukot eivät kuitenkaan ole ulkomaalaisten jihadistien ainoa vihollinen. Myös osa maltillisemmista kapinallisista haluaisi päästä eroon ulkomaalaisista jihadisteista, koska silloin Syyrian ja Venäjän joukoilla ei olisi niin suurta syytä hyökätä heidän kimppuunsa. Venäjällä on erityisen suuri hinku selvittää välinsä Syyriassa majailevien, Kaukasukselta tulleiden jihadistien kanssa.
Idlibin alueella onkin viime kuukausina tapahtunut useita selvittämättömiä salamurhia, jotka ovat kohdistuneet kovan linjan jihadisteihin. Murhien arvellaan olevan maltillisempien kapinallisten työtä.
Idlibin taistelusta odotetaan jonkinlaista Harmageddonia, suurta viimeistä taistelua, johon eri osapuolet kokoontuvat sotiakseen kuolemaan asti. Tilanteen voi rinnastaa myös Yhdysvalloissa käytyyn Alamon taisteluun, jossa texasilaiset puolustivat linnoitustaan lähes viimeiseen mieheen.
Mutta aikovatko kaikki jihadistit jäädä taistelemaan?
– Vaikka kaikki kolme vakuuttelivat olevansa valmiita taistelemaan kuolemaan saakka, lähteidemme mukaan useat ulkomaiset taistelijat yrittävät sopia kotimaidensa hallitusten kanssa siitä, että he voisivat palata kotiin, Jenan Moussa pohtii videolla.
Onko Idlib siis viimeinen taistelu, vai tuovatko pakenevat eurojihadistit Harmageddonin tullessaan Eurooppaan?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
