

LEHTIKUVA
Tukea tarvitaan nyt ja koronan jälkeen – Reijonen lisäisi psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja
Koronakriisin aikana ja sen jälkeen psykologien tarve tulee entisestään kasvamaan. Tukea tarvitaan myös akuutin tilanteen jälkeen. Siksi psykologeja tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
– On tärkeää etukäteen varautua tuleviin mielenterveydellisiin haasteisiin, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen.
– Alan koulutustarpeisiin pitää varautua jo nyt kriisin aikana. Aikaisemmista epidemioista ja talouskriiseistä tiedetään, että niille altistuminen lisää ihmisten psyykkistä kuormittuneisuutta ja myös mielenterveyshäiriöitä, kuten traumaperäisiä häiriöitä, masennusta ja päihdehäiriöitä.
Hyvinvoinnista säästäminen on lyhytnäköistä
Reijonen muistuttaa, että hyvinvointia edistävästä ja ongelmia ehkäisevästä työstä säästäminen koituu yhteiskunnalle kalliiksi.
– Tukea on usein tarjolla vasta siinä vaiheessa, kun oireilu on voimistunut diagnosoitavissa olevaksi mielenterveyden häiriöksi, ja myös hoidon alkamista joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään. Palveluita ei pystytä tarjoamaan mm. psykologipulan takia.
Koulutukseen olisi hakijoita
Psykologian maisteriksi voi opiskella Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Vuosittain aloituspaikkoja on koko maassa yhteensä noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20. Kaikilla psykologeilla on taustallaan maisterin tutkinto pääaineenaan psykologia. Ainoastaan psykologian maisterit saavat oikeuden toimia laillistettuina psykologeina.
Psykologin koulutusohjelmiin on paljon hakijoita ja sisäänpääsyprosentit ovat pieniä. Keväällä 2019 esimerkiksi Turun yliopiston koulutusohjelmaan pääsi 1,5 % pääsykokeisiin osallistuneista. Helsingin yliopistossa vastaava luku oli 2,6 %.
Psykologien työtilanne on hyvä
Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2020 vain Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueella psykologeja oli riittävästi. Muualla Suomessa psykologeista oli pulaa tai paljon pulaa. Alueilla on kuntakohtaisia eroja. Kunnissa ja kuntayhtymissä oli jokin aika sitten tehdyn selvityksen mukaan täyttämättä runsaat 100 psykologin vakanssia.
– Pahin tilanne on Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueella, joissa kaikissa on paljon pulaa psykologeista, Reijonen kertoo.
Suuri osa kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa
Psykologit työskentelevät mm. terveyskeskuksissa, kouluissa, oppilaitoksissa, perheneuvoloissa ja psykiatrian poliklinikoilla. Valtion palveluksessa psykologeja on etenkin te-palveluissa ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävissä sekä vankiloissa.
Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä. Näiden lisäksi psykologeja työskentelee yrittäjinä, opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.
Työsuhteessa olevia psykologeja on tällä hetkellä työmarkkinoilla noin 4 400. Lisäksi psykologeja toimii yksityisinä ammatinharjoittajina noin 600.
Mielenterveyssyiden sairauspoissaolot lisääntyneet
Vuonna 2019 noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella.
Kelan mukaan määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.
– Hallitusohjelma korostaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien hoitoa, kuntoutusta ja työllistämisen tukitoimia, jotta työllisyysasteen nostaminen onnistuisi. Psykologit pystyvät yhdistämään työssään työllisyyspalvelujen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon näkökulmat ja edistämään siten työllistymistä. Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin peruste sairauspäivärahan saamiselle. Poissaoloihin ja niiden syihin pitäisi pyrkiä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta estetään työkyvyn pysyvä menetys, Reijonen sanoo.
– Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat henkilöt, jotka sairastavat mielenterveyshäiriöitä tai joiden elämän olosuhteet tai tukiverkosto ovat heikkoja.
Korona kuormittanut monia henkisesti
Reijonen sanoo, että perheissä, joissa on jo ennestään huono-osaisuutta, tarvitaan kipeästi palveluita nyt sekä kriisin jälkeen.
– Kotona ongelmat voivat aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä ja voivat kärjistyä.
Läheisien menetyksen ja sairastumisen pelko lisääntyvät. Työpaikkojen menetys, lomautukset ja toimeentulon heikkeneminen kiristävät mielialoja.
– Nuorten syrjäytyminen on nyt vaarassa lisääntyä, kun palvelut ovat saatavilla heikommin, jos ollenkaan. Kriisiaika kuormittaa monia nuoria psyykkisesti. Myös yrittäjien epätoivo kasvaa. Moni on haastavassa tilanteessa, kun elämäntyö uhkaa murentua ja yrittäjiä myös muuten kuin taloudellisesti, Reijonen sanoo.
Reijosen mielestä psykologian koulutusohjelman aloituspaikkoja on lisättävä. Lisäyksiä tulisi tehdä jo syksyllä 2020 alkaviin koulutuksiin. Hän teki eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin koulutusohjelman aloituspaikkojen lisäämiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koulutusohjelma avuntarve koronakriisi Psykologia toimenpidealoite Minna Reijonen mielenterveys perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Koronakriisi lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta

Tavio vaatii lisäpanostuksia mielenterveyspalveluihin

Rantanen teki keskustelualoitteen lasten ja nuorten mielenterveysongelmista: ”Kristiinan tarina jäi kummittelemaan”

PS: On aloitettava koululaisten mielenterveyshanke

Perussuomalaiset vaativat mielenterveyspalveluiden hoitotakuuta

Juvonen: Mielenterveyspalvelut kuntoon nopeasti – terapiatakuun aika on juuri nyt

Koronatilanne vaikeuttaa edelleen yritysten toimintaa – Juuso vaatii työttömyysturvan koronapoikkeuksen jatkamista
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää