EUobserverin haastattelema Tšekin Eurooppaministeri Tomas Prouza kertoo suorasanaisesti, että Visegrád-ryhmän maat (Tšekin tasavalta, Puola, Unkari ja Slovakia) olivat oikeassa Eurooppaa ravistaneessa pakolaiskriisissä. Maat kritisoivat äänekkäästi liittokansleri Angela Merkelin lupausta, jonka mukaan Saksa ottaa vastaan kaikki sinne saapuvat syyrialaiset pakolaiset.
– Olimme vuonna 2015 hylkiöitä, mutta se mitä sanoimme on nyt valtapolitiikkaa, Prouza toteaa.
Prouza listaa ne päälinjat, jotka ovat muuttuneet EU:n maahanmuuttopolitiikassa sitten viime vuoden kesän: EU:n ulkorajojen valvonta, elintasopakolaisten tehokkaampi palautus ja maahantulijoiden etuuksien leikkaus ovat olleet Tšekin asialistalla.
– Olimme oikeassa, mutta emme osanneet ilmaista asiaamme oikein, Prouza kertoo.
Hän viittaa Länsi- ja Keski-Euroopan erilaiseen tapaan lähestyä kysymyksiä. Keski-Euroopan maat ovat kommunistisen painolastin vuoksi tottuneet käymään heti yksityiskohtiin kiinni, kun taas lännempänä sovitaan ensin iso kuva, ja katsotaan miten maaliin päästään.
– Ymmärsimme, että voimme selviytyä poliittisesti, jos yhtenä kesänä uutiskuvat täyttyvät kymmenistä tuhansista ihmisistä kävelemässä Euroopan halki. Mutta jos samat kuvat esiintyvät myös seuraavana kesänä niin jotkut hallitukset eivät pysyisi pystyssä, Prouza hahmottelee.
Euroopan komission uusi ajatus jäsenmaiden sakottamisesta ei saa Prouzalta hyväksyntää. Komission ajatuksena on, että maita sakotetaan, jos ne eivät suostu ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.
– Se olisi hajaannuttavaa, emmekä tarvitse sellaista nyt, Prouza toteaa komission ajatuksesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
