Trump sen ymmärtää: Eurooppa on riippuvaisempi Yhdysvalloista kuin Yhdysvallat Euroopasta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aiheuttaa harmaita hiuksia eurooppalaisille liittolaisilleen. Hänen suorasukainen tyylinsä ei luonnollisestikaan miellytä EU-johtajia. Se ei silti muuta tosiasioita – kuten Financial Times kirjoittaa, Eurooppa on riippuvaisempi Yhdysvalloista kuin Yhdysvallat Euroopasta.

Trumpin toteuttama politiikka on saanut Euroopan enemmän tai vähemmän paniikkiin. Trump on vastannut EU:n ja Yhdysvaltain epäsuhtaiseen kauppataseeseen nostamalla tulleja ja uhonnut nostaa niitä vielä lisää. Viimeksi Trump jopa uhosi irroittavansa Yhdysvallat Natosta, jos eurooppalaiset liittolaiset eivät osallistu puolustusmenojen kustannuksiin. Lisäksi Meksikon rajan vastainen muurihanke ja presidentin yleinen skeptisyys maahanmuutossa on saanut maahanmuuttokriisissä keskenään tappelevan EU:n johtajat hakeutumaan närästyslääkekaapille. Sokerina pohjalla Trump irroitti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta.

Saksa Trumpin silmätikkuna

Trump on moneen otteseen valinnut kritiikkinsä kohteeksi Saksan. Kauppataseen vinouma on pitkälti Saksan “syytä”, Saksa ei ole vauraudestaan huolimatta maksanut Nato-sopimuksen puolustusmenoja ja viimeiseksi Trump moitti Saksan olevan riippuvainen venäläisestä energiasta.

Vaikka EU:sta löytäisi helpostikin Trumpin huomautuslistalle muitakin Saksan kaltaisia maita, kulkee Eurooppa selkeästi Saksan talutushihnassa. Johtajan tulisi näyttää esimerkkiä.

Trumpin ajatus nostaa autotulleja EU:lle iskisi kipeimmin juuri Saksaan.

EU:n vaikea myöntää Trumpin olevan oikeassa

Trumpilla on kiistatta paljon tylympi tyyli tuoda esille transatlanttisen liiton epäkohtia kuin edeltäjillään. Eurooppalaisten Nato-maiden puolustusmenojen vähyys on tullut esille kahden aiemmankin Yhdysvaltain presidentin puheissa. Trump ei siis ole aivan yht’äkkiä keksinyt Euroopan olevan enemmän vapaamatkustajan asemassa.

Trumpin tyyliin vastaamiseen on omat haasteensa. Olisi nöyryyttävää myöntää Trumpin olevan oikeassa.

Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö Euroopan kannattaisi miettiä omaa asemaansa. Mikäli Yhdysvallat irtautuisi osaltaan Euroopan puolustuksesta, olisi Eurooppa hyvin haavoittuvainen Venäjän suuntaan. Krimin valtaus ja miehitys kertovat, ettei Venäjä epäile käyttää muiden heikkouksia hyväkseen.

Saksan ei kuitenkaan tarvitse korottaa puolustusrahojaan vain siksi, että Trump nostaa niitä Twitter-tilillään esille. Saksan kannattaa tehdä niin, koska maan puolustus on retuperällä. Saksa kertoisi panostavansa heikon puolustuksen korjaamiseen. Samalla täyttyisi Trumpin vaade Nato-menojen kattamisesta. Myöntyminen Trumpin tahtoon olisi erityisen vaikeaa liittokansleri Angela Merkelille, joka aivan vastikään joutui oman sisäministerinsä Horst Seehoferin painostamaksi.

Transatlanttiset välit kohenevat teoilla

Saksan vientivetoinen talous on haavoittuvainen Yhdysvaltain tulleille, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Eurooppalaiset maat ovat eurokriisin aikana halunneet Saksan panostavan enemmän kotimaansa kysyntään. Tämä helpottaisi eurokriisimaiden vientiä ja pääsyä ylös kurimuksesta. Jälleen kerran Saksan ja Yhdysvaltain kauppataseen tasapainottuminen muodostuisi ikään kuin sivutuotteena.

Saksan päätös luopua ydinvoimasta Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen saattoi olla virhe, mutta ainakin se teki maan riippuvaiseksi Venäjästä. Saksa ei sijaitse mannerlaattojen törmäysvyöhykkeellä samoin kuin Japani. Toiseksi Fukushiman reaktorirakennukset olivat arkkitehtuuriltaan haavoittuvaisia tsunameille, eikä niitä tarvitse kopioida. Energiapolitiikkaakin voi muuttaa.

Maahanmuutossa Saksan avointen ovien politiikka onkin jo muuttunut, joskin jo aiheutuneet ongelmat pitäisi korjata. Jos Saksa onnistuu korjaamaan epäkohtia niin omassa maassaan kuin EU:ssa niin välit Yhdysvaltoihin kohenevat.