

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Traumaattiset synnytyskokemukset esteenä toivotulle lapsiluvulle – Simula: ”Äitien hyvinvointi kaipaa huomiota”
Vuonna 2022 syntyvyys laski jälleen ennätyksellisesti Suomessa, kun puolestaan vuonna 2021 koettiin hetkellinen vauvabuumi. Tuoreen perhebarometrin mukaan lapsia halutaan jopa enemmän edellisvuosiin verrattuna, mutta niitä ei silti saada. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula pitää tuloksia hälyttävinä.
Barometriin vastasi sekä lapsettomia 20–34-vuotiaita suomalaisia että yhden lapsen vanhempia. Erääksi yllättävän yleiseksi syyksi nousivat traumaattiset kokemukset ensimmäisestä synnytyksestä; jopa kolmannes 20–45-vuotiaista äideistä nimesi omakohtaiset traumaattiset synnytyskokemukset syyksi olla kasvattamatta lapsilukua.
– Syntyvyyden nostamiseen ei ole järin helppoja ratkaisuja, mutta kaikki mahdollinen on tehtävä. Yksi ihan olennaisin asia olisi ennaltaehkäistä traumaattisia synnytyskokemuksia ja hoitaa niitä asianmukaisesti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula.
– On huolestuttavaa, että joka kolmas vastanneista yhden lapsen äideistä nosti traumaattisen synnytyskokemuksen esteeksi päästä haluamaansa lapsilukuun. Se kertoo, ettei synnytys- ja neuvolatoiminnassa ole kaikki niin hyvin kuin voisi olla.
Syntyvyys jyrkässä laskussa
Syntyvyydestä ja sen rajusta laskusta on oltu huolissaan Suomessa jo pitemmän aikaa. Syntyvyys on laskenut jyrkästi 1940-luvun jälkeen ja jatkanut laskuaan tasaisesti tähän päivään saakka, vuoden 2021 pienestä noususta huolimatta. Suomessa tehdään paljon työtä lapsiperheiden ja lasten eteen, ja olosuhteet saada jälkikasvua ovat maailman parhaimmistoa.
– Äitien hyvinvointiin ja jaksamiseen täytyisi panostaa kuitenkin aiempaa paljon enemmän. Aivan liian moni pienen lapsen äiti kärsii väsymyksestä ja muista terveysongelmista, joihin he eivät saa tai uskalla pyytää apua. Yksi synnytyksen jälkeinen jälkitarkastus ei ole riittävä, vaan äidin terveyden tukemiseen olisi kiinnitettävä nykyistä parempaa huomiota myös neuvolakäynneillä, Simula huomauttaa.
Myös isät kaipaavat tukea
Kansanedustaja Jenna Simula on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen traumaattisten synnytyskokemusten ennaltaehkäisystä ja yhdenmukaisesta ja tarpeeksi perusteellisesta hoidosta hyvinvointialueilla. Suurimpana huolena hän nostaa esiin sen, etteivät perheet välttämättä saavuta haluamaansa lapsilukua traumaattisten kokemusten vuoksi. Simula on aiemmin nostanut syntyvyyskeskustelussa esille myös isät, jotka jätetään huomiotta aivan liian usein.
– Isät kaipaavat aivan samalla tavalla tukea ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Kokemukset isän sivuuttamisesta neuvolakäynneillä tai synnytysvalmennuksessa ovat esimerkkejä siitä, miten isiin suhtaudutaan edelleen turhan penseästi ja ulossulkevasti, Simula muistuttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- synnytyskokemukset perhebarometri isyys terveysongelmat neuvola äitiys hyvinvointi Syntyvyys Jenna Simula lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomessa ei ole tarpeeksi Suomi-vauvoja eikä Suomi-isiä – Ranne: “Kehotan woke-vouhottajia ja ilmastopaniikin lietsojia katsomaan sydämeensä, mitä on tullut tehtyä”

Unkari vapauttaa alle 30-vuotiaat äidit tuloverosta – opintolainankin saa anteeksi tekemällä lapsen

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Suomalaiset lapset vaarassa jäädä kielivähemmistöön monikulttuurisissa päiväkodeissa, PS:n Tavio nosti uhkakuvan esille – Kulttuuriministeri Li Anderssonilta hälläväliä-tyylinen vastaus

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret

Ministeri Kiuru ohitti Simulan kysymyksen äitien terveysongelmista – Simula: ”Eikö äitien jaksamista oteta tosissaan?”

Perussuomalainen Nuoriso vaatii enemmän tukea lapsiperheille: “Väestökato uhkaa Suomea”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää