LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Traumaattiset synnytyskokemukset esteenä toivotulle lapsiluvulle – Simula: ”Äitien hyvinvointi kaipaa huomiota”
Vuonna 2022 syntyvyys laski jälleen ennätyksellisesti Suomessa, kun puolestaan vuonna 2021 koettiin hetkellinen vauvabuumi. Tuoreen perhebarometrin mukaan lapsia halutaan jopa enemmän edellisvuosiin verrattuna, mutta niitä ei silti saada. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula pitää tuloksia hälyttävinä.
Barometriin vastasi sekä lapsettomia 20–34-vuotiaita suomalaisia että yhden lapsen vanhempia. Erääksi yllättävän yleiseksi syyksi nousivat traumaattiset kokemukset ensimmäisestä synnytyksestä; jopa kolmannes 20–45-vuotiaista äideistä nimesi omakohtaiset traumaattiset synnytyskokemukset syyksi olla kasvattamatta lapsilukua.
– Syntyvyyden nostamiseen ei ole järin helppoja ratkaisuja, mutta kaikki mahdollinen on tehtävä. Yksi ihan olennaisin asia olisi ennaltaehkäistä traumaattisia synnytyskokemuksia ja hoitaa niitä asianmukaisesti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula.
– On huolestuttavaa, että joka kolmas vastanneista yhden lapsen äideistä nosti traumaattisen synnytyskokemuksen esteeksi päästä haluamaansa lapsilukuun. Se kertoo, ettei synnytys- ja neuvolatoiminnassa ole kaikki niin hyvin kuin voisi olla.
Syntyvyys jyrkässä laskussa
Syntyvyydestä ja sen rajusta laskusta on oltu huolissaan Suomessa jo pitemmän aikaa. Syntyvyys on laskenut jyrkästi 1940-luvun jälkeen ja jatkanut laskuaan tasaisesti tähän päivään saakka, vuoden 2021 pienestä noususta huolimatta. Suomessa tehdään paljon työtä lapsiperheiden ja lasten eteen, ja olosuhteet saada jälkikasvua ovat maailman parhaimmistoa.
– Äitien hyvinvointiin ja jaksamiseen täytyisi panostaa kuitenkin aiempaa paljon enemmän. Aivan liian moni pienen lapsen äiti kärsii väsymyksestä ja muista terveysongelmista, joihin he eivät saa tai uskalla pyytää apua. Yksi synnytyksen jälkeinen jälkitarkastus ei ole riittävä, vaan äidin terveyden tukemiseen olisi kiinnitettävä nykyistä parempaa huomiota myös neuvolakäynneillä, Simula huomauttaa.
Myös isät kaipaavat tukea
Kansanedustaja Jenna Simula on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen traumaattisten synnytyskokemusten ennaltaehkäisystä ja yhdenmukaisesta ja tarpeeksi perusteellisesta hoidosta hyvinvointialueilla. Suurimpana huolena hän nostaa esiin sen, etteivät perheet välttämättä saavuta haluamaansa lapsilukua traumaattisten kokemusten vuoksi. Simula on aiemmin nostanut syntyvyyskeskustelussa esille myös isät, jotka jätetään huomiotta aivan liian usein.
– Isät kaipaavat aivan samalla tavalla tukea ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Kokemukset isän sivuuttamisesta neuvolakäynneillä tai synnytysvalmennuksessa ovat esimerkkejä siitä, miten isiin suhtaudutaan edelleen turhan penseästi ja ulossulkevasti, Simula muistuttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- synnytyskokemukset perhebarometri isyys terveysongelmat neuvola äitiys hyvinvointi Syntyvyys Jenna Simula lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomessa ei ole tarpeeksi Suomi-vauvoja eikä Suomi-isiä – Ranne: “Kehotan woke-vouhottajia ja ilmastopaniikin lietsojia katsomaan sydämeensä, mitä on tullut tehtyä”
Unkari vapauttaa alle 30-vuotiaat äidit tuloverosta – opintolainankin saa anteeksi tekemällä lapsen
Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle
Suomalaiset lapset vaarassa jäädä kielivähemmistöön monikulttuurisissa päiväkodeissa, PS:n Tavio nosti uhkakuvan esille – Kulttuuriministeri Li Anderssonilta hälläväliä-tyylinen vastaus
Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret
Ministeri Kiuru ohitti Simulan kysymyksen äitien terveysongelmista – Simula: ”Eikö äitien jaksamista oteta tosissaan?”
Perussuomalainen Nuoriso vaatii enemmän tukea lapsiperheille: “Väestökato uhkaa Suomea”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää