Vihreät kannattivat viime eduskuntavaalien alla ydinvoimarakentamista. Se lienee osittain vaikuttanut heikkoon vaalimenestykseen. Nyt “virheestä” halutaan oppia, ja siksi puolue lähtee hallituksesta oppositioon. Aiemmin myös vasemmistoliitto havaitsi vaalien lähestymisen ja lähti hakemaan lisäkannatusta hallitusta moittimalla.
Sikspäkistä on siis tulossa kvartetti. Eduskunnassa hallituspuolueiden paikkamäärä tulee olemaan 102. Käytännössä se on 101, sillä puhemies ei äänestä.
Voiko noin pienen enemmistön kanssa olla toimintakykyinen hallitus? Vastaan, että teoriassa kyllä, mutta käytännössä se on hyvin vaikeaa.
Muiden vaalikausien tapaan vaalikauden loppuun keskittyy melkoinen suma lainsäädäntöasioita ja monia muitakin asioita.
Lähes joka täysistunnosta tai valiokunnan kokouksesta on joku poissa sairauden vuoksi. Lisäksi on pakollisia muita eduskuntatyöhön liittyviä poissaoloja. Näin ollen enemmistön tuki on vähintään epävarmaa ja sattumanvaraista.
Mihin tämä johtaa?
On mahdollista, että hallitus yrittää hoitaa vain “juoksevat asiat”. Siinäkin tilanteessa hallituksen esitysten läpimeno on hyvin epävarmaa.
Toinen vaihtoehto on se, että hallitus hakee tapauskohtaisesti tukea oppositiolta ja yrittää jotenkuten kitkuttaa vaaleihin saakka.
Kolmas vaihtoehto on uudet vaalit. Kokoomuksen taholla sitä mietittäneen hyvinkin vakavasti, sillä gallupkäyrät ovat ylhäällä ja jatkossa todennäköinen suunta on alas. Toisaalta demarit haluavat odottaa vaaleihin saakka, sillä he uskovat kannatuksen nousevan.
Pallo on kokoomuksella. Jos siellä päädytään uusiin vaaleihin, niin silloin demareiden ja muidenkin puolueiden on siihen tyytyminen.
Arvelen, että aluksi yritetään edetä opposition tuella. Jos se ei toimi, niin edessä ovat ennenaikaiset eduskuntavaalit.
Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)
