MATTI MATIKAINEN
Suomessa on noin 300 000 liito-oravaa. Siis kolmesataatuhatta. Tuo vekkuli eläin on yleinen koko pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Suomesta aina Venäjän Kauko-Itään ulottuvalla valtavalla alueella. Yhteensä liito-oravia on kymmeniä miljoonia. Siksi en voi mitenkään ymmärtää, että eläin olisi äärimmäisen uhanalainen, kuten kaikensorttiset viherpiipertäjät antavat ymmärtää. Voitaneen jopa sanoa, että heidän taholta kyseessä on jonkinlainen viherterrori.
Helsingin Sanomissa oli aiheeseen liittyen hyvin kuvaava juttu. Lehdessä oli kartta Espoon liito-oravahavainnoista. Niitä oli satoja, vaikka kyseessä on kaupunkialue. Sinänsä on hyvä, että on liito-oravia, mutta kun niiden varjolla vaikeutetaan yhteiskunnan toimintaa aivan kohtuuttomasti, niin silloin ollaan täysin hakoteillä. Monin paikoin esimerkiksi Espoossa liito-oravien papanoiden löytyminen on este asuinalueiden kaavoittamiselle. Kyllä liito-oraville sopivia elinalueita löytyy harvaan asutulta maaseudulta aivan riittävästi.
Minä ymmärrän omasta mielestäni aivan hyvin, että luontoa on suojeltava. Rohkenen näin julkisesti jopa kehaista, että henkilökohtaisesti olen tehnyt käytännön toimia suojelun hyväksi enemmän kuin useimmat ns. luontoaktivistit. Luonto on minulle kaikki kaikessa, ja siksi asun ympärivuotisesti korven keskellä.
Viherpiipertäjien ja minun näkemykset eroavat siinä, että näitäkin asioita pitäisi ajatella järjellä ja kiihkottomasti. Silloin kun on tarvetta suojeluun, niin silloin on ehdottomasti tehtävä niin. Mutta on myös kyettävä joustamaan lukkoonlyödyistä näkökannoista, kun siihen on perustellut syyt.
Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
