Tässä yhteiskunnassa on monia asioita, joissa ideologinen haihattelu ja arjen todellisuus ovat täysin toisistaan erillään. Kehitysapu on näistä yksi.
Varsinkin punavihreä mukasuvaitsevaisto ja mukasivistyneistö vuodattaa krokotiilinkyyneleitä kehitysavun puolesta, sillä maailmassa on niin paljon kurjuutta ja korjattavaa. On totta, että tämä maailma on äärimmäisen epäoikeudenmukaisesti jakaantunut taloudellisesti hyvinvoiviin ja taloudellisessa kurjuudessa eläviin. Sillä ei useinkaan ole mitään tekemistä henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden kanssa.
Virallisen kehitysapuopin mielestä meillä täällä länsimaissa on kaikki se viisaus mitä kehitysmaissa tarvitaan. Meillä on myös taloudellisia resursseja.
Perussuomalaiset ovat voimakkaasti arvostelleet tapaa toteuttaa kehitysapua. Mielestämme se on liian usein rahojen heittämistä “Kankkulan kaivoon”. Olemme vaatineet määrärahojen leikkaamista ja kohdentamista katastrofiapuun eli sinne missä apua kipeimmin kaivataan ja missä se menee parhaiten perille.
Tuolla ylempänä ja muissakin yhteyksissä käytän joskus termejä mukasuvaitsevat ja mukasivistyneet. Käytän niitä siksi, että liian usein asioita katsotaan ideologisen sumuverhon läpi. Ei siis nähdä arjen todellisuutta ja toimita sen pohjalta.
Mieltäni ilahdutti, että omien kokemuksiensa pohjalta Suomen entinen Mosambikin ja Kenian suurlähettiläs Matti Kääriäinen nosti kehitysavun avoimeen keskusteluun.
Kehitysavun kirous -kirjassa Kääriäinen tyrmää nykymuotoisen kehitysapujärjestelmän täysin epäonnistuneeksi. Perusteesinä ja -perusteluna on, että köyhyys on kyllä vähentynyt maailmassa, mutta ei niissä maissa, joihin kehitysapu on kohdistunut.
Vakavimpiin ongelmiin kuuluu Kääriäisen mukaan se, että pitkäkestoisten kehityshankkeiden vaikuttavuutta ja tuloksia ei seurata. ”Tiedän itse henkilökohtaisesti, että monista niistä hankkeista ei ole jäljellä yhtään mitään”, Kääriäinen sanoi Ylelle.
Mielestäni on erittäin vakavaa, että ulkoministeriö ja sen virkamiehet vääristelevät totuutta täysin tietoisesti. Asioista annetaan paljon positiivisempi kuva kuin mitä todellisuus on. Mielestäni on vakava puute sekin, että pitkäaikainen ja kunnollinen seuranta hankkeiden onnistumisesta puuttuu.
Olisiko nyt vihdoin ja viimein sopiva aika avata silmät ja nähdä arjen todellisuus. Ja ei vain nähdä, vaan tehdä tarvittavat johtopäätökset ja muutokset Suomen harjoittamaan kehitysapupolitiikkaan. Reilu miljardi euroa per vuosi on niin suuri summa, että se on käytettävä järkevästi.
Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
