Syyrialaisia sotapakolaisia on nyt noin kaksi miljoonaa. Siis 2 000 000 ihmistä. Se on valtavan suuri joukko.
Globaalissa maailmassa meidän tulee tuntea oma vastuumme myös heistä. Mutta ei niin, että ottamalla tänne Suomeen 500 henkilöä voimme hurskastella auttamisella. Jos sillä ostetaan “puhdas omatunto”, niin silloin ollaan moraalisesti todella kestämättömässä tilanteessa.
Meidän pitäisi siis ihan oikeasti miettiä, miten voisimme eniten/parhaiten auttaa hädänalaisia. Ei yksin syyrialaisia, vaan kaikkia hädänalaisia. Heitä on paljon enemmän kuin kaksi miljoonaa syyrialaista.
Mielestäni Suomen kehitysapu pitäisi laittaa uusiksi. Nykymuotoisesta avusta liian usein jopa yli puolet menee vääriin taskuihin. Siinä ei siis ole mitään järkeä.
Kannatan lämpimästi ajatusta, että kehitysavun painopistettä muutettaisiin radikaalisti. Siis niin, että pääosa rahoista annettaisiin erilaisissa katastrofitilanteissa auttamiseen. Uskon, että silloin apu menee sitä kipeimmin tarvitseville, ja perillemenoa voidaan valvoa kohtuullisen hyvin.
Suomen valtion/veronmaksajien maksama kehitysapu on nyt reilu miljardi vuodessa. Jos siitä esimerkiksi 500 miljoonaa käytettäisiin tänä vuonna katastrofiapuun Syyrian lähialueilla, niin sillä olisi todella suuri merkitys.
REIJO TOSSAVAINEN
Viikon suosituimmat
Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin.
Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä on perätty vastausta kysymykseen, miten järjestö on voinut toimia gazalaisissa sairaaloissa huomaamatta Hamasin läsnäoloa tai sairaaloissa pidettyjä panttivankeja. The Atlanticin julkaisu todentaa, että sekä terroristit että heidän asevarastonsa sairaaloissa olivat järjestön yleisessä tiedossa oleva vaiettu salaisuus.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihervasemmistoa ei näytä kiinnostavan Suomen ja suomalaisten turvallisuus - saati puolustuskyky.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke ei ole toimittanut pyydettyjä tietoja annetussa kahden viikon määräajassa.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä ja samalla painoarvo on edelleen kasvanut viime kuntavaaleista. Helsingissä ulkomaalaisia äänestäjiä on lähes 11 prosenttia ja Vantaalla jopa 15,8 prosenttia. Vasemmistopuolueet ovatkin aloittaneet loppukirin haaliakseen maahanmuuttajien massat taakseen.
Yhdysvaltain valtionhallinnon tehostaminen jatkuu. Osana leikkauksia transsukupuolisille maanviljelijöille suunnattujen erityishankkeiden rahoittaminen on lopetettu. Tuholaistorjuntaan ei etsitä enää "monimuotoisuutta". Myös tiedostavat tomaatinsiemenet heitettiin roskiin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.
