

LEHTIKUVA
Tornion terästehdas Outokummulta mittava väenvähennys – Juuso vaatii hallitukselta tukitoimenpiteitä
Teräsyhtiö Outokumpu Oyj antoi osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä ilmoituksen päätöksestä vähentää henkilöstä Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Yhtiö perustelee päätöstään säästösyillä.
Yhteensä vähennysten kohteena on enintään 1 000 työntekijää vuoden 2021 loppuun mennessä. Määrä vastaa 10 prosenttia yhtiön henkilöstön kokonaismäärästä. Suomessa vähennys koskee 270 työntekijää.
Pääosa Outokummun noin 2 500 työntekijästä työskentelee Tornion terästehtaalla ja Kemin kaivoksella, joten myös suurimpien vähennysten voidaan odottaa kohdistuvan sinne. Laskelmien mukaan Torniossa ja Kemissä vähennys tulee olemaan yhteensä 250 henkilöä Outokummun tehtaalta ja kaivokselta.
– Tornion ja Kemin alueen asukaslukuun suhteutettuna Outokummun ilmoittama työntekijämäärän vähentämien on todella mittava ja massiivinen. Lasketaan, että yksi teollisuuden työpaikka tuo mukanaan kaksi työpaikkaa palvelualoille. Irtisanomisilla on vaikutusta työntekijöiden lisäksi heidän perheidensä tilanteeseen, alueelliseen työttömyystilanteeseen, työvoimapalvelujen kysyntään, ammatilliseen liikkumis- ja koulutustarpeeseen ja jopa kunnan verokertymään. Vaikutuksia voi seurata myös erilaisten palvelujen kysyntään, kunnan väkimäärään ja jopa asuntomarkkinoihin. Asiasta on syytä olla huolissaan, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Valtio tukenut muitakin alueita
Mittavan irtisanomisen vaikutus kohdistuu välillisesti ja kerrannaisvaikutuksineen laajalti koko alueelle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Outokumpu on käynyt Torniossa ja Kemissä jo lukuisia yt-neuvotteluja ja tehnyt henkilöstövähennyksiä. Suomen valtio omistaa Outokummun osakkeista noin 25 prosenttia.
Valtio on usein suurten irtisanomisten yhteydessä tukenut paikkakuntia rakennemuutosohjelmalla ja rakennemuutostuella.
– Tämä nyt tullut ilmoitus on sikäli verrattavissa Jämsän tapaukseen, että pienellä paikkakunnalla yhdellä kertaa on iso joukko työntekijöitä menettämässä työpaikkansa. Kun Jämsän Kaipolassa paperiyhtiö antoi ilmoituksen 450 työntekijän työsuhteen lakkaamisesta, kahden päivän kuluttua paikalle kiirehti joukko ministereitä kertomaan tukitoimista. Pääministerin johdolla ministerikolmikko tapasi työntekijöiden ja kaupungin edustajia ja kertoi koonneensa 4,5 miljoonan euron elvytys- ja tukipaketin kaupungille. Samalla pääministeri lupasi, että valtio on sitoutunut etsimään korvaavia työpaikkoja paikkakunnalle, Juuso toteaa.
– Kun nyt Outokumpu on pienellä Tornio-Kemi alueella kertonut yhdellä kertaa 250 henkilön menettävän työpaikkansa, niin luonnollisesti voisi odottaa, että hallitus osoittaisi jotakin toimenpiteitä myös tälle alueelle. Rakennemuutostuki olisi nyt paikallaan. Olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Puheet kuuden tunnin työpäivistä tai polttoaineiden hinnan korotuksista on lopetettava välittömästi – “Viimeinen niitti investoinneille ja teollisuuden työpaikoille”

Elomaa: Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja

Ranne UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta: Punavihreä politiikka ja Suomen liian korkea verotus työssään

Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: “Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää