LEHTIKUVA
Tornion terästehdas Outokummulta mittava väenvähennys – Juuso vaatii hallitukselta tukitoimenpiteitä
Teräsyhtiö Outokumpu Oyj antoi osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä ilmoituksen päätöksestä vähentää henkilöstä Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Yhtiö perustelee päätöstään säästösyillä.
Yhteensä vähennysten kohteena on enintään 1 000 työntekijää vuoden 2021 loppuun mennessä. Määrä vastaa 10 prosenttia yhtiön henkilöstön kokonaismäärästä. Suomessa vähennys koskee 270 työntekijää.
Pääosa Outokummun noin 2 500 työntekijästä työskentelee Tornion terästehtaalla ja Kemin kaivoksella, joten myös suurimpien vähennysten voidaan odottaa kohdistuvan sinne. Laskelmien mukaan Torniossa ja Kemissä vähennys tulee olemaan yhteensä 250 henkilöä Outokummun tehtaalta ja kaivokselta.
– Tornion ja Kemin alueen asukaslukuun suhteutettuna Outokummun ilmoittama työntekijämäärän vähentämien on todella mittava ja massiivinen. Lasketaan, että yksi teollisuuden työpaikka tuo mukanaan kaksi työpaikkaa palvelualoille. Irtisanomisilla on vaikutusta työntekijöiden lisäksi heidän perheidensä tilanteeseen, alueelliseen työttömyystilanteeseen, työvoimapalvelujen kysyntään, ammatilliseen liikkumis- ja koulutustarpeeseen ja jopa kunnan verokertymään. Vaikutuksia voi seurata myös erilaisten palvelujen kysyntään, kunnan väkimäärään ja jopa asuntomarkkinoihin. Asiasta on syytä olla huolissaan, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Valtio tukenut muitakin alueita
Mittavan irtisanomisen vaikutus kohdistuu välillisesti ja kerrannaisvaikutuksineen laajalti koko alueelle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Outokumpu on käynyt Torniossa ja Kemissä jo lukuisia yt-neuvotteluja ja tehnyt henkilöstövähennyksiä. Suomen valtio omistaa Outokummun osakkeista noin 25 prosenttia.
Valtio on usein suurten irtisanomisten yhteydessä tukenut paikkakuntia rakennemuutosohjelmalla ja rakennemuutostuella.
– Tämä nyt tullut ilmoitus on sikäli verrattavissa Jämsän tapaukseen, että pienellä paikkakunnalla yhdellä kertaa on iso joukko työntekijöitä menettämässä työpaikkansa. Kun Jämsän Kaipolassa paperiyhtiö antoi ilmoituksen 450 työntekijän työsuhteen lakkaamisesta, kahden päivän kuluttua paikalle kiirehti joukko ministereitä kertomaan tukitoimista. Pääministerin johdolla ministerikolmikko tapasi työntekijöiden ja kaupungin edustajia ja kertoi koonneensa 4,5 miljoonan euron elvytys- ja tukipaketin kaupungille. Samalla pääministeri lupasi, että valtio on sitoutunut etsimään korvaavia työpaikkoja paikkakunnalle, Juuso toteaa.
– Kun nyt Outokumpu on pienellä Tornio-Kemi alueella kertonut yhdellä kertaa 250 henkilön menettävän työpaikkansa, niin luonnollisesti voisi odottaa, että hallitus osoittaisi jotakin toimenpiteitä myös tälle alueelle. Rakennemuutostuki olisi nyt paikallaan. Olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mäkelä: Puheet kuuden tunnin työpäivistä tai polttoaineiden hinnan korotuksista on lopetettava välittömästi – “Viimeinen niitti investoinneille ja teollisuuden työpaikoille”
Elomaa: Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja
Ranne UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta: Punavihreä politiikka ja Suomen liian korkea verotus työssään
Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö
Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”
Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”
Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: “Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”
Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää