Kuvassa Suomen ja Yhdysvaltain valtuuskuntien edustajat Linda Sanchez, Tomi Immonen, Mike Turner ja Mikko Savola.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan (Nato PA) puheenjohtaja Tomi Immonen ja valtuuskunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) osallistuivat Naton parlamentaariseen kokoukseen Pohjois-Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Immonen kertoo Naton edelleen pitävän Venäjää suurimpana uhkana itselleen.
Kokouksessa korostuivat vahva tuki Ukrainalle ja Nato PA:n rooli jäsenvaltioiden vuorovaikutukselle.
– Kokoukseen osallistuivat edustajat lähes kaikista Naton jäsenvaltioista. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa järjestön varojen käyttöä menneen ja alkavan toimintavuotensa osalta, hyväksyttiin Naton huippukokoukselle esitettäviä kannanottoja ja asetettiin sanktioita Georgian valtuuskunnalle. Georgia on ollut Naton rauhankumppanuusohjelman jäsen jo vuodesta 1994 ja siten osallistunut myös Nato PA:n kokouksiin, Tomi Immonen avaa kokousviikonlopun kulkua.
Naton huippukokouksessa esitetään edelleen vahvaa tukea Ukrainalle ja korostetaan sen itsemääräämisoikeutta myös tulevan rauhanneuvotteluprosessin osalta. Naton jäsenvaltiot halusivat myös korostaa transatlanttisen suhteen tärkeyttä, Euroopan maiden puolustusmenojen merkittävää kasvua ja vastuunottoa oman puolustuksen ja turvallisuuden kehittämiseksi. Lisäksi kokouksessa todettiin, että Nato PA on ainoa foorumi ja mahdollisuus jäsenvaltioille käydä laajaa vuorovaikutteista keskustelua liittouman suunnasta ja tavoitteista.
– Venäjää pidetään keskustelujen perusteella edelleen Naton suurimpana uhkana, Immonen taustoittaa.
Immonen kertoo Georgian demokratian kannalta huolestuttavan tilanteen olleen vahvasti esillä keskusteluissa. Kokouksessa päädyttiinkin asettamaan rajoitteita Georgian venäjämieliselle valtuuskunnalle.
Georgiassa järjestettiin parlamenttivaalit lokakuussa 2024, minkä seurauksensa valtion johtoon nousi täysin venäjämielinen hallitus. Euroopan unioni vaati jo marraskuussa, että vaalit pitää uusia, koska Venäjän katsotaan sekaantuneen ja vaikuttaneen vaalitulokseen estääkseen länsimaisen demokratian ja arvojen lisääntymisen Georgiassa.
– Nato PA:n kokouksissa on aikaisemmin ollut Georgian valtuuskunta, jossa on ollut demokraattinen ja parlamentaarinen edustus – siis myös oppositiosta, kuten Suomenkin valtuuskunnassa. Nyt venäjämielinen Georgian hallinto haluaa estää opposition äänen kuulumisen myös Nato PA:ssa, joten kokouksessa päädyttiin asettamaan rajoitteita Georgian venäjämielisen valtuuskunnan osallistumiselle.
– Näillä rajoitteilla (puheoikeuden rajoittaminen kokouksissa sekä osallistuminen pääsääntöisesti vain seminaareihin, ei päätöksentekoon) pyritään osoittamaan Georgian hallinnolle, että Nato PA puolustaa demokraattisia ja parlamentaarisia arvoja. Lisäksi todettiin, että Georgian opposition edustajia tullaan kutsumaan Nato PA:n kokouksiin, jotta maan tilanteesta saadaan monipuolinen ja tasapuolinen käsitys, kertoo Immonen.
Immonen kertoo keskusteluissa nousseen esiin niin Pohjois-Makedonian asema Nato-maana kuin myös Yhdysvaltain valtuuskunnan kanssa esiin nousseet ajankohtaiset teemat, kuten Yhdysvaltain harjoittama kauppapolitiikka ja tullit.
– Pohjois-Makedonian poliittinen johto antoi kuvan maansa tilanteesta ja painotti maansa Nato-jäsenyyden merkitystä rauhan ja vakauden tuojana Balkanin alueelle. Maa pyrkii tekemään parhaansa ollakseen jäsenmaana turvallisuuden tuottaja Balkanin alueella.
– Kokouksen aikana Suomen valtuuskunta toteutti myös bilateraalisen tapaamisen Yhdysvaltain valtuuskunnan kanssa. Keskusteluissa nostettiin esille Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne, kahdenväliset suhteet, Yhdysvaltain nykyinen kauppapolitiikka sekä tullit. Keskustelujen painopiste oli kumppanuuden ja yhteistyön jatkamisessa sekä Naton yhteisen puolustuksen ja pelotteen vahvistamisessa, summaa Immonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan (Nato PA) puheenjohtaja Tomi Immonen osallistui kuluneella viikolla Nato PA:n kokoukseen Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa. Immonen näkee Moldovan yhtenä riskimaana Venäjän vaikutusyritysten piirissä.
Euroopassa keskustellaan nyt maanosan puolustuksen integroimisesta, ja siihen liittyen on spekuloitu yhteisestä puolustusrahastosta. Ylen aamussa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää spekulointia ennenaikaisena ja muistuttaa, että ensisijaisesti kunkin EU-maan tulee huolehtia omasta puolustuskyvystään, koska useimmat maat ovat jo Natossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan puheet EU-tason yhteisvelasta puolustuksen vahvistamiseksi ovat ennenaikaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi Naton viestineen puolustusvaliokunnalle energiansaannin varmistamisen tärkeydestä sodanuhkaan varauduttaessa. Eduskunta keskusteli keskiviikkona Naton rauhanajan puolustuksen tehtävistä. Mäenpää piti perussuomalaisten ryhmäpuheen asiasta.
Suurimman Nato-maan Yhdysvaltojen tuella Mikkeliin perustetaan Yhdysvaltojen Norfolkin päämajan alaisuudessa toimiva Naton maavoimien alaesikunta. Näin Naton maavoimien Pohjois-Euroopan toimintaa suunnitellaan ja johdetaan lähivuosina Etelä-Savosta.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
