NATO PA:n kokous Moldovassa 23.-25.3.2025. Immonen tapasi kokouksessa myös Moldovan länsimielisen presidentin, Maia Sandun.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan (Nato PA) puheenjohtaja Tomi Immonen osallistui kuluneella viikolla Nato PA:n kokoukseen Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa. Immonen näkee Moldovan yhtenä riskimaana Venäjän vaikutusyritysten piirissä.
Tomi Immonen taustoittaa separatistisen Transnistrian ja Venäjän vaikutusta Moldovaan.
– Valtio, jonka tulevaisuus on veitsenterällä tulevan syksyn parlamenttivaaleissa. On olemassa iso riski, että Ukrainan rajanaapurista tulee yksi Venäjän ohjailemista valtioista Euroopassa. Samalla siitä tulisi puukko Ukrainan selkään. Jo nyt Ukraina joutuu varautumaan Moldovan suunnasta tulevaan sotilaalliseen uhkaan. Ukraina joutuu pitämään isoa sotilaallista reserviä selustassaan sen varalta, että Moldovasta irtautunut, Venäjän johtama Transnitrian separatistialue muodostaa 20 000 miehen armeijan jo maassa olevien noin 2 000 venäläisen sotilaan lisäksi.
– Syksyllä olevat Moldovan vaalit voivatkin olla yksi syy, miksi Venäjä ei kiirehdi rauhanneuvotteluita Ukrainan kanssa. Jos Moldova putoaa Venäjän syliin vaalien tuloksena, se tarkoittaa, että Ukrainan selustaan muodostuu sen myötä merkittävä turvallisuusuhka, Immonen kertoo.
Immonen pitää huolestuttavana Venäjän vaikutusta Moldovan vaaleihin. Moldovassa on nähtävissä vaaleihin kohdistuvaa laaja-alaista vaikuttamista, joka juontaa juurensa Venäjälle.
– Venäjä käyttää tällä hetkellä satoja miljoonia euroja pelkästään propaganda- ja misinformaatiosotaansa Moldovassa, jotta se pääsisi samaan tavoitteeseen kuin Georgiassa, jossa valta vaihtui vaaleissa venäjämielisiin ilman laukaustakaan. Joten Venäjän jalansija Euroopassa kasvaisi. Samoin vaikutusvalta Mustallamerellä. Samalla kasvavat jännitteet yhä syvemmällä Euroopassa, kun Venäjän vaikutusvalta ulottuu jo Romanian rajoille.
– Mitä Moldovassa siis tapahtuu nyt? Rajua propagandaa televisio-, radio- ja some-kanavien kautta. Suljettuja Signal- ja Telegram-yhteisöjä, joissa levitetään korruptiota ja propagandaa. Pelotellaan kansaa, että ”jos haluatte Natoon tai EU:hun, niin katsokaa miten Ukrainalle kävi – me venäläiset hyökkäämme”. Ei ole luvallista haluta länsimaista demokratiaa. Ja edessä on vähintään sama, mitä Venäjä harjoitteli jo presidentinvaalien aikana: tuhansia äänestäjiä lennätettiin jopa Moskovasta asti äänestämään Moldovassa. Olisi niin helppoa ja houkuttelevaa kaatua Venäjän taloudellisen tuen varaan.
– Moldovan presidentin kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille muun muassa, että Ukrainan sodan alettua Venäjä kohdisti mielenkiintonsa kokonaan Ukrainaan. Silloin Moldovassa oli noin puolen vuoden ajan rauhallista, maa sai hengittää rauhassa ja Venäjän kannatus romahti. Tämän huomattuaan Venäjä palautti propagandansa ja kansakunnan demokraattinen ja länsimainen ilmapiiri romahti taas Moldovassa.
Immonen pitää länsimaisen demokratian tukemista tärkeänä keinona vastustaa Venäjän vaikutusta.
– Moldova on alle neljän miljoonan asukkaan valtio, jossa on myös lähes miljoona ukrainalaista pakolaista. Maan taloudellinen tilanne on haastava. Omaa energiatuotantoa ei käytännössä ole, vaan se on ulkomaisen tuonnin varassa. Tuulivoimaa ja erityisesti aurinkovoimaa rakennetaan, mutta säätövoima puuttuu. Omia puolustusvoimia ei käytännössä ole. Venäläisten vaikutusta pyritään kitkemään pienen maan rajallisilla resursseilla. Hybridi- ja erityisesti kyberoperaatioiden osaajia ei ole riittävästi vastustamaan Venäjän ylivoimaista koneistoa.
– Moldova on useilla tavoilla riippuvainen Euroopan valtioiden rahallisesta tuesta tai yhteistyöstä aloilla, joihin pienellä valtiolla ei ole osoittaa osaamista tai resursseja.
– Tuki Moldovalle on myös tuki länsimaiselle demokratialle ja yksi tapa vastustaa Venäjän vaikutusta turvallisuusuhkana. Syksyn vaalien merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Mikä maa on seuraavaksi Venäjän tähtäimessä? Immonen kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili eduskunnassa 19.3. osana virallista vierailuaan Suomeen. Presidentti Zelenskyi kävi kahdenkeskisen keskustelun puhemies Jussi Halla-ahon kanssa sekä tapasi eduskuntaryhmien edustajia.
Yleisradion hyytävä hiljaisuus SDP-kansanedustaja Kimmo Kiljusen skandaalilausunnoista suomenvenäläisille on herättänyt talven mittaan huomiota sosiaalisessa mediassa. Perussuomalaisten joensuulainen valtuutettu Outi Mara kyllästyi odottelemaan Yleisradion toimia, ja hän on joulukuusta saakka jakanut X-tilillään kuvakaappausta Kimmo Kiljusta koskevasta jutusta vaatien Yleltä perusteellisempaa aiheen käsittelyä.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui pohtimaan ajankohtaisia ja tulevaisuuden haasteita yhdessä Baltian ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen kanssa Brysselissä Belgiassa.
Vakoilijat asettuvat sinne, missä ovat vallan kammarit. Siksi Wien menetti asemansa Euroopan urkintapääkaupunkina. Tilalle tuli Bryssel, jossa sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Keinot ovat nyt monet ja asialla myös kätyrit.
Keskustelu rajaturvallisuuslain jatkosta on alkanut jälleen. Sisäministeriö valmistelee parhaillaan lain voimassaolon jatkamista. Rajaturvallisuuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2024, antaa Suomelle mahdollisuuden rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista kriisitilanteissa.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
