Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen vaatii pikaisesti muutoksia saatavien kierrätykseen perintäfirmojen kautta.
– Suomessa on enemmän sääntö, kuin poikkeus käyttää yksityisiä perintäfirmoja maksamatta jääneiden saatavien perintään. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit lähettävät saamatta jääneet hoitokulumaksut perintäfirmalle, jolloin laskuun lisätyt perintäfirman kulut ja korot kasvavat joka kuukausi. Jollei asiakas kykene maksamaan, siirtyy perintä ulosottoon. Näiden julkisoikeudellisten saatavien kierrättäminen perintäfirman kautta on täysin turhaa, sanoo Tolppanen.
Turhaa velallisen taakan kasvattamista
Yksityisoikeudellisissa tapauksissa maksamattomat velat siirtyvät ensin pääsääntöisesti perintäfirmaan, sieltä käräjäoikeuteen ja sen jälkeen ulosottoon. Käräjäoikeuden jälkeen velkaan lisätään satojen eurojen oikeudenkäyntikulut.
– Tämä on turhaa velallisen taakan kasvattamista. Oikeus antaa perintä-asioissa yksipuolisen päätöksen. Velallinen ei edes pääse tilaisuuteen, jossa hänen asiansa käsitellään. Tämä ei edes sovi oikeusvaltion periaatteisiin, toteaa Tolppanen.
Ulosottoon vuosittain 2,6 miljoonaa asiaa
Tolppasen mukaan velallisen kohtelu on Suomessa kohtuutonta.
– Kukaan ei ehdoin tahdoin halua ulosoton asiakkaaksi. Se edeltää aina inhimillistä hätää. On hyvä muistaa, että maassa on noin 400 000 työtöntä, puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa ja miljoona köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä, heidän taakkaansa ei ole syytä lisätä.
– Kun ihminen joutuu velkakierteeseen, seuraa siitä myös luottotietojen menetys. Tämä vaikeuttaa elämää ja estää pääsemästä takaisin pinnalle. Meillä luottotiedot saa takaisin vasta kahden vuoden jälkeen siitä, kun viimeinen voudin lasku on maksettu. Jostain syystä hyväosaiset suomalaiset haluavat rangaista ahdinkoon joutunutta ihmistä useaan kertaan, ja pidentää ja pitkittää tieten tahtoen hänen hädänalaista tilaansa, Tolppanen sanoo.
Ulosottoon tulee vuosittain 2,6 miljoonaa asiaa. Yksityishenkilöitä ulosotossa on vuosittain puoli miljoonaa. Tolppanen on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
