Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen vaatii pikaisesti muutoksia saatavien kierrätykseen perintäfirmojen kautta.
– Suomessa on enemmän sääntö, kuin poikkeus käyttää yksityisiä perintäfirmoja maksamatta jääneiden saatavien perintään. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit lähettävät saamatta jääneet hoitokulumaksut perintäfirmalle, jolloin laskuun lisätyt perintäfirman kulut ja korot kasvavat joka kuukausi. Jollei asiakas kykene maksamaan, siirtyy perintä ulosottoon. Näiden julkisoikeudellisten saatavien kierrättäminen perintäfirman kautta on täysin turhaa, sanoo Tolppanen.
Turhaa velallisen taakan kasvattamista
Yksityisoikeudellisissa tapauksissa maksamattomat velat siirtyvät ensin pääsääntöisesti perintäfirmaan, sieltä käräjäoikeuteen ja sen jälkeen ulosottoon. Käräjäoikeuden jälkeen velkaan lisätään satojen eurojen oikeudenkäyntikulut.
– Tämä on turhaa velallisen taakan kasvattamista. Oikeus antaa perintä-asioissa yksipuolisen päätöksen. Velallinen ei edes pääse tilaisuuteen, jossa hänen asiansa käsitellään. Tämä ei edes sovi oikeusvaltion periaatteisiin, toteaa Tolppanen.
Ulosottoon vuosittain 2,6 miljoonaa asiaa
Tolppasen mukaan velallisen kohtelu on Suomessa kohtuutonta.
– Kukaan ei ehdoin tahdoin halua ulosoton asiakkaaksi. Se edeltää aina inhimillistä hätää. On hyvä muistaa, että maassa on noin 400 000 työtöntä, puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa ja miljoona köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä, heidän taakkaansa ei ole syytä lisätä.
– Kun ihminen joutuu velkakierteeseen, seuraa siitä myös luottotietojen menetys. Tämä vaikeuttaa elämää ja estää pääsemästä takaisin pinnalle. Meillä luottotiedot saa takaisin vasta kahden vuoden jälkeen siitä, kun viimeinen voudin lasku on maksettu. Jostain syystä hyväosaiset suomalaiset haluavat rangaista ahdinkoon joutunutta ihmistä useaan kertaan, ja pidentää ja pitkittää tieten tahtoen hänen hädänalaista tilaansa, Tolppanen sanoo.
Ulosottoon tulee vuosittain 2,6 miljoonaa asiaa. Yksityishenkilöitä ulosotossa on vuosittain puoli miljoonaa. Tolppanen on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
