LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansaedustaja Maria Tolppanen sanoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja huolestuneilta ihmisiltä, jotka ihmettelevät työvoimatoimistojen tulkintoja palkkatukiasioissa.
– Ihmiset, jotka ovat vielä joulukuussa täyttäneet palkkatuen ehdon, eivät enää tammikuussa olleetkaan kelvollisia pitämään palkkatuettua työtään tai saamaan palkkatukea työllistyäkseen. Työvoimatoimiston virkailija on pakottanut ihmiset vielä 300 päiväksi työmarkkinatuelle, ennen mahdollisen tuen myöntämistä, Tolppanen ihmettelee.
Työvoimatoimiston kummallinen tulkinta
Lain mukaan palkkatukea voidaan myöntää elinkeinotoimintaa harjoittavalle yritykselle, jos se palkkaa 500 päivää työttömyyskorvausta tai -päivärahaa työttömyyden perusteella saaneen henkilön. Tukea voi saada kahdeksi vuodeksi.
– Varsin kummallinen on työvoimatoimiston tulkinta, jonka mukaan henkilön on oltava työtön 800 päivää ennen kuin tukea maksetaan. Siis ensin 500 päivää ja sitten vielä päälle 300 päivää, eli lähes vuosi. Mihin tämä perustuu? Tolppanen kysyy.
Virkailija päättää suvereenisti
Vuoden alusta astui voimaan uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Siinä palkkatuen saantia helpotettiin.
– Palkkatuen tarkoitus on auttaa yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä, se lähtee aina kuitenkin työntekijän tarpeesta. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, eli työvoimatoimiston virkailija voi suvereenisti päättää kuka tukea saa, kuinka kauan ja kenen työllistämiseen, Tolppanen huomauttaa.
– Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole mielivallan käyttö, eikä ylimääräisen 300 työttömyyspäivän vaatiminen silloin, kun ihminen on jo ollut 500 päivää työmarkkinoiden käytettävissä, mutta ilman työtä. Tällainen menettely on työttömän sortamista ja halpamaista mielivaltaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
