Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen haluaa, että lähipalveluiden järjestäminen huomioidaan maakuntauudistuksessa.
Pohjanmaan maakunta on toiminnallisesti sopivan kokoinen, jotta palvelut voidaan tuottaa tulevaisuudessakin tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Hallinto tehostuu maakuntauudistuksessa, kun palvelutoiminta ja tukipalvelut keskitetään samalle monialaiselle toimijalle.
– Pohjanmaa muodostaa alueen kuntien kanssa lähellä ihmistä olevan turvaverkon, joka tukee alueellisen varautumisen kehittämistä. Lisäksi palvelujen monimuotoinen yhteistyö varmistaa edellytykset sille, että palveluja ja palveluketjuja voidaan kehittää asiakkaiden näkökulmasta, Tolppanen sanoo.
Tolppasen mukaan Pohjanmaan maakunnassa kehittämisen lähtökohtana on pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen yhteensovittaminen.
– Hyvä esimerkki eri ratkaisuja haettaessa on turvapuhelinpalvelu, johon kotiin tuotavan hoivapalvelun yhteistyön kehittämistä voidaan tukea 24/7-valmiudessa olevin resurssein. Julkiselta sektorilta taas odotetaan valmiutta huolehtia alueen perusturvasta erilaisissa turvallisuustilanteissa.
Pohjanmaan väestöstä äidinkielenään 49,8% puhuu ruotsia ja suomea 44,6%.
– Tämän vuoksi maakunnassa on myös jatkossa turvattava palvelut sekä ruotsiksi että suomeksi. Tämä erityispiirre kaksikielisenä maakuntana korostuu, kun asukkaiden peruspalveluja järjestetään, ja kun ne halutaan turvata koko maakunnan alueella kaikissa olosuhteissa, Tolppanen toteaa.
Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten lähipalvelut järjestetään Pohjanmaalla maakuntajaon mukaisesti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
