Matias Turkkila
Kuntauudistus velloo edelleenkin eduskunnassa. Hallitus ei ole saanut pakettiaan valmiiksi. Levällään ovat myös sote-uudistus ja valtion kolmen miljardin lisäsäästöt. Tällä viikolla jätettiin jo viides välikysymys kuntauudistuksesta. Hallitus äänesti jälleen itselleen luottamuksen ja jatkaa tehtävässään. On niin kovin vaikeaa myöntää itselleen, että on jossain asiassa epäonnistunut.
Tällä viikolla tuli myös Suomen Perusta -ajatuspajan Kunnat kuntoon -kirjanen. Siinä on paljon hyviä huomioita ja sitten se surullisen kuuluisa viimeinen luku.
Korostan, että KTH-tilintarkastaja Pauli Vahteran ajatukset ovat hänen ajatuksiaan, eivät perussuomalaisten ajatuksia. Sanoudun jyrkästi irti kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahojen poistamisesta, palkkojen jäädyttämisistä, ammatillisen koulutuksen leikkaamisesta, toimeentulotuen poistamisesta, lapsilisien alentamisista, humanitäärisyyden lopettamisesta ja lasten päivähoito-oikeuden karsimisesta, opintotukien leikkaamisesta ja nuorten omillaan asumisen estämisestä. Voin vakuutta, että nämä eivät kuulu perussuomalaisten ohjelmaan, vaikka ne ajatuspajan kirjasta jonkinlaisina ajatuspieruina löytyvätkin. Kuten sanottua koko viimeinen luku joutaa roskakoppaan.
Samaisessa kirjasessa on useita eri ihmisten kirjoittamia ajatuksia kuntien tilanteesta ja tulevaisuuden visioista. Esimerkiksi Heikki A. Loikkasen ajatukset ovat lukemisen arvoisia. Hän toteaa aivan oikein, ettei kuntakoon kasvattaminen takaa kilpailukyvyn paranemista eikä maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemista. Totta on myös se, että isoihin kuntaliitoskuntiin liittyy demokratiaongelmia, koska suurkunnan hallinto helposti byrokratisoituu ja vie sivukylien asukkaat kauas päättäjistä. Siinä käy helposti niin, että poissa silmistä, poissa mielestä. Myös Matti Virén kirjoittaa mammuttikuntien byrokratisoitumisesta. Kirjassa on esitelty todellisia ongelmakohtia ja olisi hyvä, että näitä ongelmia pohdittaisiin etukäteen.
Muutoinkin kirjanen kannattaa lukea, se tuo uusia ajatuksia ja niitä tarvitaan täysin puuroutuneessa kuntauudistuksessa. Oppositio on tarjonnut hallitukselle yhteistyön kättä tässä asiassa. Se ei hallitukselle kuitenkaan kelvannut. Sen sijaan hallitus anelee nyt oppositiota kantamaan vastuuta kolmen lisämiljardin leikkauksista ja säästöistä. Sitä oppositio ei voi tehdä, kyllä hallituksen on nyt syötävä itse pohjaan polttamansa puuro. Pelolla odotan, minkälaisen maan tämä hallitus jälkeensä jättää. Pelkään pahoin, että nyt tehtyjä virheitä ei vuodessa kahdessa korjata. Tämän takia välikysymys oli pakko tehdä.
Maria Tolppanen
Kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
