LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen on huolestunut huonolaatuisten ja puutteellisilla tiedoilla varustettujen henkilönsuojainten kaupasta.
Markkinavalvontatutkimuksen mukaan kaupan on huonolaatuisia suojaimia ja 40%:ssa suojaimista puuttuu asiallinen käyttöohje. Suojaimia myydään mm. verkkokaupassa, halpahalleissa ja rautakaupoissa. Henkilönsuojaimia ovat mm. silmien- ja kasvojensuojaimet, hengityksen- ja kuulonsuojaimet, suojavaatetus ja putoamissuojaimet.
– Käyttöohjeella on ratkaiseva merkitys oikean suojaimen valintaan ja käyttötapaan. Puutteellisten tietojen takia voidaan tehdä virheellinen suojainvalinta, joka voi johtaa vakaviin terveydellisiin seuraamuksiin, Tolppanen sanoo.
Samat toiminnanharjoittajat asialla
Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että puutteellisesti merkittyjen suojainten kaupitteluun syyllistyvät toistuvasti pääosin samat toiminnanharjoittajat.
– Näille kauppiaille näyttää riittävän toimenpiteeksi se, että kelvoton tuote vedetään markkinoilta. Ja samanaikaisesti tilalle tulee uusia yhtä kelvottomia, jopa samoja tuotteita uudelleen nimettynä, Tolppanen ihmettelee.
Yhteisösakko rajoittaisi toimintaa
Tolppasen mukaan ongelmana on se, ettei käytössä ole yhteisösakkoa.
– Tapaturmissa yhteisösakko on käytössä, mutta markkinavalvontaan liittyvät asiat eivät ole yhteisösakon piirissä. Ihmettelen tätä, sillä EU ei estä yhteisösakon käyttöönottoa tässä asiassa, tämä on siis Suomen oma käytäntö. On hyvä muistaa, että pelkkä tiedostettu sanktion uhkakin saattaa edesauttaa työturvallisuutta ja poistaa epäasialliset suojaimet myynnistä.
Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, voidaanko myös huonolaatuisten ja puutteellisilla tiedoilla myytävien henkilönsuojainten myyjiä rangaista jatkossa yhteisösakolla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
