Olin tällä viikolla EVA:n (Elinkeinoelämän valtuuskunta) seminaarissa Helsingissä. On sanottava, että varsin villejä ajatuksia heiteltiin. EVA:n mukaan maa tarvitsee vuosittain kaksinkertaisen määrän maahanmuuttajia, eli 34 000 uutta tulijaa vuodessa. Tämä siksi, että työikäisten määrä pysyisi ylhäällä.
EVA perustaa ajatuksensa siihen, että työllisten määrä on kasvanut 25 vuodessa vain kahdella tuhannella. EVA:n mukaan työllisiä ei ole saatavissa työttömistä, opiskelijoista, kotiäideistä tai eläkeläisistä.
Työttömistä EVA toteaa, että 100 000 eli kolmannes on hankalasti työllistettävissä. En tiedä, mistä EVA työttömien lukumäärän saa. Virallisen työvoimapoliittisen tilaston mukaan maassa on 360 000 työtöntä ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on 100 000 työtöntä työnhakijaa. Yhteensä siis 460 000, liki puoli miljoonaa työtöntä työnhakijaa. Miksi EVA ei halua työllistää näitä ihmisiä?
Tosiasia lienee, että kouluttamattomat ja alhaisesti koulutetut työperäiset maahanmuuttajat eivät hakeutuisi Suomeen, jos heillä olisi työtä kotimaassaan. Miksi EVA tykkää enemmän ulkomaalaisista työttömistä, kuin kotimaisista työttömistä? Onko syy se, että maahanmuuttajat eivät tunne suomalaisia pelisääntöjä ja heidät voi alipalkata töihin? Onko lopullisena tarkoituksena luoda Suomeen kaksi kastia: alle torihintojen työskentelevät matalapalkkaiset ja korkeasti koulutetut suomalaiset kovapalkkaiset? Jos näin on, siinäkin karahdetaan kiveen.
Viime vuonna yliopistoihin haki 90 000 opiskelijaa, opiskelupaikan sai vajaa kolmannes hakijoista. Samaan aikaan kun 35 000 jäi vaille yliopistollista opiskelupaikkaa, yliopistoihin hyväksyttiin 3 000 ulkomaalaista ilmaisopiskelijaa. Tämän tuoreempaa tilastoa en löytänyt. Tällä hetkellä heitä on yliopistoissa noin 17 000 ja saman verran ammattikorkeakouluissa. Suomalaiset antavat heille 300 miljoonan opiskelulahjan vuodessa.
Koska vain harvat suomalaisnuoret pääsevät yliopistoihimme, seuraa siitä vääjäämättä korkeasti koulutettujen puute. Se on jo nyt nähtävissä. Tarvitsemme kovan koulutuksen saaneita ihmisiä it-alalle, teknologiaan, yritysjohtoon, lääketieteeseen ja sosiaalialan maisterikoulutukseen. Tästä taas seuraa aikojen saatossa se, että korkeaa koulutusta vaativat työpaikat täyttyvät pikkuhiljaa ulkomaalaisista osaajista, koska omia ei ole.
Miten EVA kuvittelee suomalaisten elävän, jos koko ajan pyrimme korkeakouluttamaan ja palkkaamaan ulkomaalaisia avoimiin työpaikkoihin? Ja mitä tekevät alemman koulutuksen saaneet suomalaiset, jotka ovat joutuneet työttömäksi, jos tilalle haetaan työvoimaa ulkomailta? Voin vakuuttaa, että tämäkin työvoima jää työttömäksi, jos lama jatkuu ja työpaikat kaatuvat alta. Jo nyt Suomessa on 30 000 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa, joista meidän sosiaaliturvamme huolehtii.
Minun on pakko sanoa, etten ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Meillä on liki puoli miljoonaa eriasteisen koulutuksen saanutta työikäistä, työkykyistä ja työhaluista ihmistä työttömänä. Heidän toiveenaan on saada ammattiaan vastaavaa työtä, josta maksetaan käypä hinta, jolla elää.
Minun mielestäni heidät pitää työllistää ennen kuin maahan haalitaan uusia työllistettäviä ulkomailta.
Maria Tolppanen
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
