Eduskunnan tunnelmat kiristyivät keskiviikkona äärimmilleen puolueryhmien väitellessä veronkierron ja veroväittelyn kitkemisestä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) syytti SDP:n Timo Harakkaa valehtelusta tämän väitettyä Toivakan vältelleen veroja belgialaisella yrityksellä.
– Kun hallitus teki korkovähennyslain vuonna 2012, keskusta nosti kovan äläkän, että siihen jäi kiinteistöyhtiöiden mentävä porsaanreikä. Ministeri Toivakkahan todisti sen olemassaolon perustamalla kiinteistöyhtiön Belgiaan, Harakka heitti.
– Hallitus on ulkoistanut veronvälttelyn lainsäädännön ulkomaille, Harakka syytti täysistunnossa.
– Haluan sanoa, että edustaja Harakka valehtelee täällä salissa, Toivakka sanoi ja sai salin kohahtamaan.
– Toivakka ei ole ollut perustamassa minkäänlaista kiinteistöyhtiötä. Kyseessä on järjestely, jossa perheyhtiö on tehnyt mahdollisen kaupan toteutuessa, joka ei ole koskaan toteutunut. Tämä kyseinen perheyhtiö on aina työllistänyt Suomessa ja aina maksanut veronsa Suomeen. Minä en ole henkilökohtaisesti ollut minkäänlaisissa järjestelyissä mukana. Kyllä, minulla on kahden prosentin omistus kyseisestä yhtiöstä, mutta en ole operatiivisesti mukana sen toiminnassa. En ole myöskään ollut perustamassa minkäänlaista yhtiötä. Pyydän, että tarkistatte faktat ennen kuin valehtelette tässä salissa, Toivakka julmisteli.
– Hyvä puheenvuoro, kuului välihuutona salista.
– Myönnän epätarkkuuden siinä, että hän ei ollut operatiivisessa johdossa, mutta hän oli tämän yhtiön omistaja silloin, kun tämä järjestely tehtiin, joka hyödynsi tätä porsaanreikää, Harakka jatkoi.
Varapuhemies Paula Risikko vannotti niin Harakkaa kuin ministeriä palaamaan asialliseen kielenkäyttöön välikohtauksen jälkeen.
Toivakka pyysi myöhemmin Harakalta anteeksi käytöstään.
Muiden kansanedustajien valehtelijaksi syyttäminen ei ole eduskunnassa vallitsevien käytöstapojen mukaista. Suomen perustuslaki edellyttää kansanedustajilta vakaata ja arvokasta käyttäytymistä. Pajunköyttä laskettelevia edustajia onkin tapana ojentaa erilaisin kiertoilmaisuin. “Puhui muunneltua totuutta”, “antoi väärää tietoa” tai “käytti totuutta säästeliäästi” ovat sallittuja ja eduskuntasalissa toisinaan kuultuja ilmaisuja.
Kansanedustajat ovat kautta aikain ottaneet tämän käytössäännön ilmeisen tosissaan, sillä tiedossa on tapauksia, jolloin he ovat soveltaneet sitä myös itseensä. Kun keskustalaisen pääministerin Anneli Jäätteeenmäen havaittiin puijanneen eduskuntaa, hän ei voinut suoraan myöntää valehdelleensa vaan joutui sommittelemaan sanoikseen: “puhuin niin totta kuin osasin”.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
