Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhitellut jo Kanadaa ja Meksikoa 25 prosentin tuontitulleilla sekä Kiinaa kymmenen prosentin tuontitulleilla. Trump on vihjannut asettavansa tulleja myös EU:sta tuotaville tuotteille.
– Realismia lienee, että EU vastaa niin, että jotain omia tulleja korotetaan. Näihin pitää vastata, jotta toinen osapuoli ei liian helposti lähtisi samaa tekemään, mutta samalla on hyvä laittaa jäitä hattuun ja katsoa, miten Trump toimii, europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen sanoo.
– Toistaiseksi Trump on toiminut loogisesti antaessaan tulliukaaseja: esimerkiksi Kolumbia otti omia karkotettavia ihmisiään takaisin, joten Yhdysvallat ei asettanut tulleja. Nyt meidät on kutsuttu diiliin, joten on alettava neuvotella. Tässä voidaan päätyä myös hyviin ratkaisuihin, Tynkkynen sanoo. Hän oli maanantaina Ylen A-studiossa meppikollegoidensa Jussi Saramon (vas.) ja Mika Aaltolan (kok.) kanssa.
Myös Aaltola katsoo, että vastatulleja voidaan asettaa, mutta tilannetta ei pidä ylidramatisoida.
– Euroopallakin on paljon menetettävää, jos nyt lähdetään nokittelemaan.
Kaasun ostamisen Venäjältä loputtava
Vasemmiston Saramon mielestä EU:n täytyy antaa selkeä vastareaktio Yhdysvalloille.
– Jos kiristäjälle lähtee antamaan paljon siimaa, se on loputon suo, Saramo totesi.
Trump on moitiskellut sitä, että EU:ssa ostetaan yhä maakaasua Venäjältä, ja Trump haluaisi EU:n ostavan aikaisempaa enemmän energiaa Yhdysvalloista. Aaltola totesi, että Trump saattaa nähdä Euroopan liittolaisena, joka ei ole hoitanut omia energia-asioitaan kuntoon.
Tynkkynen oli samoilla linjoilla.
– On aika käsittämätöntä, että EU yhä ostaa nesteytettyä maakaasua Venäjältä. Kun Trumpin energiapolitiikan uusi iskulause tunnetaan hokemana “drill, baby, drill”, niin meidänkin olisi syytä kääntyä toiseen suuntaan ja lopettaa Venäjän sotakassan tukeminen. Pitäisi olla itsestään selvää, että kaasun ostaminen Venäjältä loppuu.
Arktista aluetta ei saa jättää Venäjälle ja Kiinalle
Trump on liittänyt osaksi Euroopan patistelua myös Tanskalle kuuluvan Grönlannin, jonka Trump haluaisi ostaa Nato-liittolaiseltaan Tanskalta, joka ei kuitenkaan ole ollut halukas myymään.
Tynkkynen näkee Trumpin puheet osana laajempaa geopoliittista valtapeliä tilanteessa, jossa Kiina ja Venäjä ovat lisänneet läsnäoloaan arktisella alueella.
– Tähän pitäisi reagoida. Nyt on muistettava, että kaksi tärkeintä pohjoisen kauppareittiä kulkee siellä pohjoisessa. Meidän on yhdessä haettava ratkaisuja, että noita alueita ei jätetä Kiinan ja Venäjän haltuun.
Saramon mielestä isossa kuvassa tilanteeseen kuuluisivat Trumpia, Putinia tai molempia tukevat ”äärioikeistolaiset ryhmät” Euroopan parlamentissa.
Arvaamattomuus on Trumpin etu
Mepit keskustelivat myös skenaariosta, jossa Trump vähentäisi Yhdysvaltain tukea Ukrainalle ja vastuu toimista jäisi lähinnä Euroopalle.
Tynkkynen arvioi, että Joe Bidenin hallinnon aikana Putin saattoikin tottua siihen, ettei Yhdysvallat toiminut kovalla tavalla.
– Trumpin etu tässä geopoliittisessa tilanteessa on arvaamattomuus. Toivon, että Ukrainan suhteen hän osaa käyttää arvaamattomuuttaan oikealla tavalla, jolloin Ukrainaan saadaan rauha, joka sopii Ukrainan kansalle.
– Valitettavasti joissakin maissa on ollut valloillaan ajatus siitä, että Euroopassa olisi haluja ulkoistaa vastuu sodan lopettamisesta Yhdysvalloille. Euroopassa on toki ollut fiilistä, että rauhanprosessissa ajaudutaan sivuraiteelle. Toisaalta samaan aikaan yhtenäisenä linjana on ollut, että jatkamme Ukrainan tukemista ja toimimme niin kuin Ukrainan kansa toivoo. On muistettava, että myös Zelenskyi toivoo rauhanvälittäjäksi Trumpia.
Tynkkynen ajaa koko Ylen lakkauttamista
Tynkkynen osallistui eiliseen A-studioon, mutta samaan aikaan hänen Yle-politiikkansa on tiukentunut: X-tilillään Tynkkynen linjaa ajavansa koko Ylen lakkauttamista.
Tätä hän perustelee muun muassa sillä, että vaikka yksityiset mediat voivat niin halutessaan pelata vasemmiston tai oikeiston pussiin, niin julkisrahoitteisen median tulisi kyetä toimimaan toisin.
– Verorahoitteinen valtionmedia ei voi olla puolueellinen, koska kansalaisella ei ole vaihtoehtoa olla maksamatta, vaikka yhtiö hyökkäisi jatkuvasti maksajan arvomaailmaa vastaan.
