Suomi lähetti sotilaita noutamaan Afganistanissa olleita suomalaisia, heidän paikallisia avustajiaan ja Suomessa oleskeluluvalla asuvia afgaaneja. / LEHTIKUVA
Toimenpidealoite turvapaikkapolitiikan järkeistämiseksi: Onko turvapaikalle perusteita, jos sen saanut henkilö pystyy lomailemaan maassa, josta on paennut?
Kansanedustaja Minna Reijonen teki Suomen Afganistan-operaation aikana toimenpidealoitteen, että turvapaikkapolitiikkaa järkeistetään. Aloite etenee eduskunnan käsittelyyn syysistuntokauden alkaessa.
Suomi myöntää turvapaikanhakijoille oleskelulupia. Turvapaikkaa on haettu kotimaassa koetun vainon, väkivallan tai kuolemanvaaran takia. Vainoa nämä turvapaikanhakijat ovat kokeneet esimerkiksi uskonnon, kansallisuuden tai etnisen alkuperän vuoksi.
– Henkilöiden, joille oleskelulupa on myönnetty, on kuitenkin mahdollista lomailla kotimaassaan, siis siellä, missä he eivät voi asua vainon, väkivallan tai kuolemanvaaran takia, ihmettelee Minna Reijonen.
Muualla peruttu oleskelulupia
Kotimaassa lomailuun suhtaudutaan eri tavoin eri maissa. Esimerkiksi Sveitsissä on peruutettu oleskelulupia, jos henkilö onkin lomaillut kotimaassaan sen jälkeen, kun turvapaikka on myönnetty.
– Suomen eduskunnan on keskusteltava asiasta. Onko suojelu tarpeen, jos kuitenkin on mahdollista lähteä lomailemaan maahan, josta uhkan vuoksi on haettu turvapaikkaa toisesta valtiosta? On tärkeää myös Suomessa tarkastella tilannetta ja puuttua asiaan, Reijonen sanoo.
– On pohdittava, onko järkevää varojen ja sosiaaliturvan käyttöä, jos paetaan hengenvaarassa pois jostain maasta ja sen jälkeen kuitenkin on mahdollista lähteä lomailemaan kyseiseen maahan. Onko turvapaikalle tai oleskeluluvalle silloin enää perusteita?
Suomen ei tule kustantaa hakumatkoja
Reijonen mielestä on vähintäänkin outoa, että esimerkiksi Afganistanin operaatiossa Suomi lähetti kriisialueelle suomalaisia sotilaita, jotka todennäköisesti joutuivat evakuoimaan myös näitä lomailemaan lähteneitä henkilöitä.
– Hallituksen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin järkeistääkseen turvapaikkapolitiikkaa. Maahan, josta on paettu turvapaikkaa hakien, ei lähdetä takaisin lomailemaan ja aiheuteta lisäkustannuksia turvapaikan myöntäneelle Suomelle, kun ja jos kotimaassa tilanne kärjistyy ja tarvitaan esimerkiksi sotilaallista apua tai kuljetuksia Suomelta. Tällöin vastuu kotimaasta poistumiseen ja siitä aiheutuneisiin kuluihin tulee mennä henkilölle itselleen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kuinka varmistetaan, ettei Afganistanista Suomeen evakuoiduilla henkilöillä ole yhteyksiä terroristijärjestöihin?
Meri: Keitä Afganistanista ollaan hakemassa? – “Suomella ei ollut aiemminkaan tapana hakea lomailijoita – ei ainakaan sotilasoperaation avulla”
Purra: Turvapaikkajärjestelmä toimii oudosti – ”Maahan tuodaan sotilaiden turvaamana Suomesta turvapaikan saaneita ihmisiä, ovat lähteneet Afganistaniin lomailemaan”
Tanska tarkastaa ulkomailla lomailevien sosiaalituet lentokentällä
Turismi kriisialueille kukoistaa – 100 000 matkaa vuodessa turvapaikanhakijoiden tavallisimpiin lähtömaihin pelkästään Ruotsista
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää