Toimeentulotuki on nyt kuin katiska, johon liian moni jää loukkuun – hallitus uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää selkeämmäksi ja työhön kannustavammaksi

Sosiaaliturvan rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen tapahtuu pitkällä aikavälillä. Kuitenkin jo tänä keväänä eduskuntaan on tulossa kolmekin sosiaaliturvaan liittyvää uudistusta: yleistuki, kotoutumistuki ja toimeentulotuki.

Perusasiaa-ohjelmasarjan uudessa jaksossa uudistuksista kertoo valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Korkeat tuet heikentävät työn kannustimia

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota yksinasuva saa 600 euroa kuukaudessa peruselämiseen, tosin Helsingissä hieman enemmän.

Korkeat tuet vähentävät kannustimia työllistyä, sillä vastaava ansiotaso työmarkkinoilla vaatisi merkittäviä tuloja, Maanselkä esittää.

– Jos perhekoko kasvaa, niin tukikin kasvaa. Jos on yksinhuoltaja yhden lapsen kanssa, niin saa 2 000 euroa nettona käteen. Jos taas on lapsiperhe kahden lapsen kanssa, niin saa jo kolme tonnia käteen ja siitä lisää noin 500 euroa per lapsi.

– Eli jos on iso perhe, vaikka Suomeen tullut maahanmuuttajaperhe, niin tuet voivat nousta jo 4 000 – 5 000 euroon. Vaikka sosiaaliturva on toki hyvä asia, ongelma on, että 4 000 euroa tukia käteen saavalla perheellä pitää jo olla aikamoiset tulot, että työmarkkinoille työllistyessä ansiotaso nousisi siitä tilanteesta.

Toimeentulotuki passivoi maahanmuuttajia

Toimeentulotuella on passivoiva vaikutus, erityisesti maahanmuuttajille, Maanselkä esittää.

– Jos ajatellaan vaikka maahanmuuttajaperhettä, joka tulee tänne, niin ensimmäinen asia, jonka sosiaalityöntekijä opettaa, on toimeentulotuen hakeminen, ja siihen loukkuun moni jääkin. Eli kun siihen hommaan oppii, niin kyllä sen sitten taitaa.

– Ja sen näyttävät tilastotkin. Uusimpien tilastojen mukaan isoista pakolaismaista (Irak, Somalia, Afganistan, Syyria) noin 50 prosenttia kerrallaan on toimeentulotuen varassa, Maanselkä sanoo.

Hän huomauttaa, että korkea toimeentulotuki korreloi usein myös heikon koulutuksen tai kouluttamattomuuden kanssa. Kouluttamattoman henkilön on usein vaikea työllistyä sellaiselle palkkatasolle, joka ylittäisi toimeentulotuen määrän.

– Sellaisia työtehtäviä meillä on vain vähän.

Ensisijaisia etuuksia haettava ensin

Toimeentulotuen uudistuksen tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin, Maanselkä kertoo.

Tällä hetkellä ei ole velvoitetta hakea ensin ensisijaista etuutta, eli työmarkkinatukea, eikä ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, vaan toimeentulotukea voi saada heti.

– Meillä on työmarkkinatuki pitkään työttömänä olleille tai työmarkkinoille tulossa oleville, ja jatkossa työmarkkinatukea siis pitäisi hakea ennen sitä toimeentulotukea, jotta henkilölle voidaan asettaa velvoitteita, etsiä hänelle työpaikkaa ja niin edelleen.

– Toimeentulotukea voidaan tulevaisuudessa leikata, mikäli toimeentulotuen hakija ei ole hakenut ensisijaisia etuuksia.

Turvaverkko, josta pääsee ponnistamaan pois

Uudistuksille on tarvetta, sillä tunnetusti valtiontalous on alijäämäinen. Valtion budjetista suuri osa hupenee sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kallis ja kannustaa passivisuuteen.

Maanselkä huomauttaa, että toimeentulotukea on kutsuttu myös nimellä “katiska”, josta voi olla vaikea päästä pois.

– Toimeentulotuesta pitäisi tehdä enemmän turvaverkko pahoihin elämäntilanteisiin ja onnettomiin juttuihin, joita meillä kaikilla aina silloin tällöin elämässä on. Siis hyvin väliaikainen turva, josta pääsee nopeasti ponnistamaan pois. Sitä sosiaaliturva voisi olla parhaimmillaan.

Katso Perusasiaa-ohjelman uusi jakso tästä.