LEHTIKUVA
Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin.
Sosiaaliturvan rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen tapahtuu pitkällä aikavälillä. Kuitenkin jo tänä keväänä eduskuntaan on tulossa kolmekin sosiaaliturvaan liittyvää uudistusta: yleistuki, kotoutumistuki ja toimeentulotuki.
Perusasiaa-ohjelmasarjan uudessa jaksossa uudistuksista kertoo valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota yksinasuva saa 600 euroa kuukaudessa peruselämiseen, tosin Helsingissä hieman enemmän.
Korkeat tuet vähentävät kannustimia työllistyä, sillä vastaava ansiotaso työmarkkinoilla vaatisi merkittäviä tuloja, Maanselkä esittää.
– Jos perhekoko kasvaa, niin tukikin kasvaa. Jos on yksinhuoltaja yhden lapsen kanssa, niin saa 2 000 euroa nettona käteen. Jos taas on lapsiperhe kahden lapsen kanssa, niin saa jo kolme tonnia käteen ja siitä lisää noin 500 euroa per lapsi.
– Eli jos on iso perhe, vaikka Suomeen tullut maahanmuuttajaperhe, niin tuet voivat nousta jo 4 000 – 5 000 euroon. Vaikka sosiaaliturva on toki hyvä asia, ongelma on, että 4 000 euroa tukia käteen saavalla perheellä pitää jo olla aikamoiset tulot, että työmarkkinoille työllistyessä ansiotaso nousisi siitä tilanteesta.
Toimeentulotuella on passivoiva vaikutus, erityisesti maahanmuuttajille, Maanselkä esittää.
– Jos ajatellaan vaikka maahanmuuttajaperhettä, joka tulee tänne, niin ensimmäinen asia, jonka sosiaalityöntekijä opettaa, on toimeentulotuen hakeminen, ja siihen loukkuun moni jääkin. Eli kun siihen hommaan oppii, niin kyllä sen sitten taitaa.
– Ja sen näyttävät tilastotkin. Uusimpien tilastojen mukaan isoista pakolaismaista (Irak, Somalia, Afganistan, Syyria) noin 50 prosenttia kerrallaan on toimeentulotuen varassa, Maanselkä sanoo.
Hän huomauttaa, että korkea toimeentulotuki korreloi usein myös heikon koulutuksen tai kouluttamattomuuden kanssa. Kouluttamattoman henkilön on usein vaikea työllistyä sellaiselle palkkatasolle, joka ylittäisi toimeentulotuen määrän.
– Sellaisia työtehtäviä meillä on vain vähän.
Toimeentulotuen uudistuksen tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin, Maanselkä kertoo.
Tällä hetkellä ei ole velvoitetta hakea ensin ensisijaista etuutta, eli työmarkkinatukea, eikä ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, vaan toimeentulotukea voi saada heti.
– Meillä on työmarkkinatuki pitkään työttömänä olleille tai työmarkkinoille tulossa oleville, ja jatkossa työmarkkinatukea siis pitäisi hakea ennen sitä toimeentulotukea, jotta henkilölle voidaan asettaa velvoitteita, etsiä hänelle työpaikkaa ja niin edelleen.
– Toimeentulotukea voidaan tulevaisuudessa leikata, mikäli toimeentulotuen hakija ei ole hakenut ensisijaisia etuuksia.
Uudistuksille on tarvetta, sillä tunnetusti valtiontalous on alijäämäinen. Valtion budjetista suuri osa hupenee sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kallis ja kannustaa passivisuuteen.
Maanselkä huomauttaa, että toimeentulotukea on kutsuttu myös nimellä “katiska”, josta voi olla vaikea päästä pois.
– Toimeentulotuesta pitäisi tehdä enemmän turvaverkko pahoihin elämäntilanteisiin ja onnettomiin juttuihin, joita meillä kaikilla aina silloin tällöin elämässä on. Siis hyvin väliaikainen turva, josta pääsee nopeasti ponnistamaan pois. Sitä sosiaaliturva voisi olla parhaimmillaan.
Katso Perusasiaa-ohjelman uusi jakso tästä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän loppumuistio on julkaistu. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.
Perussuomalainen Nuoriso esittää Suomeen kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa. - Suomalaisten veronmaksajien rahoittamaa tukea tulee käyttää vain suomalaisten hyväksi.
Viikon suosituimmat
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
