TNS Gallup selvitti: Rahan kylväminen Eurooppaan pitää lopettaa - yli 60 prosenttia kansasta pitää tätä asiaa tulevien eurovaalien tärkeimpänä seikkana. Hallituksen kuntapolitiikkaa pitää hyvänä yksi prosentti kansalaisista. Protesti muhii, mutta toteutuuko se? Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen kommentoi.
Kevään eurovaaleissa koetellaan äänestäjien kuluttajansuojaa. Kansa hakee europolitiikkaan muutosta. Muutos toteutuu vain äänestämällä perussuomalaista ehdokasta, sanoo perussuomalaisten työmies Matti Putkonen.
TNS Gallupin tekemä eurovaalibarometri paljasti euromyönteiselle hallitukselle synkät jeremiadit. Kansan enemmistö ei kannata nykyistä euromaiden tukipolitiikkaa. Eikä se kannata hallitusta muutenkaan.65 prosenttia haluaa muutosta EU:n toimintaan ja 61 prosenttia haluaa muutosta EU:n tukipolitiikkaan. 48 prosenttia katsoo hallituksen onnistuneen EU-politiikassaan huonosti tai melko huonosti. 40 prosenttia haluaa protestoida eurovaaleissa EU:ta vastaan. Lisäksi 34 prosenttia haluaa protestoida myös kotimaan päättäjiä vastaan.
Yksi prosentti pitää
kuntapolitiikkaa hyvänä
Tutkimuksessa mitattiin myös kansan näkemystä hallituksen onnistumisessa eräissä tärkeissä asioissa. Kuntauudistusta moitittiin yli puoluerajojen: 45 prosenttia vastaajista totesi hallituksen onnistuneen onnistuneen kuntauudistuksessa heikosti. 23 prosenttia katsoi hallituksen onnistuneen melko heikosti. Yhteisluku on 68 prosenttia. Luku on murskaava. 14 prosenttia katsoi hallituksen onnnistuneen kuntauudistuksessa hyvin. Yksi prosentti arvioi hallituksen onnistuneen kuntauudistuksesas erittäin hyvin. Yhteensä 15 prosenttia.
Putkonen: Bailout-politiikka lopetettava
– Tutkimuksen johtopäätös on selkeä: bailout-politiikka, rahan kylväminen Eurooppaan pitää lopettaa. Yli 60 prosenttia kansasta pitää sitä vaalien tärkeimpänä seikkana. Jos äänestäjä haluaa vaaleissa kuluttajasuojan omalle tahdolleen, hän saa sen vain äänestämällä perussuomalaisten ehdokasta. Toinen oppositiopuolue keskusta koettaa ajaa kaksilla rattailla, mutta he ovat aloittaneet koko tukipolitiikan ja ovat sitoutuneet siihen, Putkonen muistuttaa.
– Täytyykin odottaa mielenkiinnolla, kuinka myös hallituspuolueet ryhtyvät kulkemaan keskustan tapaan kaksilla rattailla kansan mielipiteen paineessa. Vaikka puolueet kääntävät kelkkansa heti vaalien jälkeen ja jatkavat entiseen tapaan toteuttamatta tukien leikkausta, Putkonen ennustaa.
– Kaksilla rattailla ajaminen kiteytyy keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ympäripyöreisiin lausuntoihin, joiden mukaan ”varmaa mielipiteeni on kyllä, ehkä ja ei”, Putkonen ironisoi.
Hän muistuttaa keskustan toimivan europarlamentissa liberaalissa ALDE-ryhmässä. Puolue on sitoutunut ryhmittymän ryhmäkuriin, vaikka se toimii keskeisissä linjauksissaan keskustan linjauksia vastaan: se ajaa nopeaa siirtymistä keskitettyyn liittovaltioon eli federaatioon. Se pyrkii myös lakkauttamaan maataloustuet, mikä romuttaisi pohjoisen maan maatalouselinkeinon.
– Keskustan heikkous itselleen keskeisissä asioissa kiteytyy Salon sokeritehtaan alasajoon, jota Suomi olisi voinut vastustaa EU:n ministerineuvostossa kotimaisen maatalouselinkeinon suojelun nimissä. Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) ei puuttunut asiaan, millä oli tuhoisa vaikutus tehtaan lisäksi arvokkaan sokerijuurikkaan viljelijöille, Putkonen moittii.
– Keskusta puhuu tupailloissa toista kuin mitä se tekee EU:n kabineteissa silloin, kun sillä on valta päättää asioista, Putkonen sivaltaa.
Myöskään komissaari Olli Rehnin keskustalaisuutta ei ole kyseenalaistettu, vaikka hän on toiminut Euroopan ja Suomen eurotukipolitiikan vahvimpana pylväänä – politiikan, joka pyrkii turvaamaan Saksan, Ranskan ja Englannin pankit.
Hän muistuttaa myös eurovihreiden ja niitä tukevien euromyönteisten puolueiden monista hankkeista, jotka uhkaavat suomalaista teollisuutta ja työllisyyttä, elleivät eurokriittiset puolueet pääse estämään hankkeiden etenemistä.
– Vireillä on mm. sellaisia velvoitteita suomalaiselle teollisuudelle, jotka pakottaisivat vähentämään 40 prosenttia suomalaisesta terästeollisuudesta, Putkonen muistuttaa.
Vain äänestämällä
voit protestoida
Tutkimuksen mukaan kansalaisten äänestysvarmuus on kasvanut edellisestä mittauksesta. Edellisten eurovaalien alla varmaksi äänestäjäksi ilmoittautui 44 prosenttia, nyt jo 52 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Tämä viittaa suuren eurojytkyn mahdollisuuteen.
Mutta varmimmin uurnille rientävät euromyönteiset kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät 71 prosentin varmuudella.
– Edellisissä vaaleissa protestoitiin jäämällä vaalipäivänä kotiin. Näissä vaaleissa käy päin vastoin: jos ei äänestä, siitä hyötyvät euromyönteiset ehdokkaat. Protesti onnistuu siis vain äänestämällä – perussuomalaisten ehdokasta, Putkonen painottaa.
Veli-Pekka Leskelä