

LEHTIKUVA
Tilat joutuvat koville tukimaksuaikataulujen muuttuessa
EU:n maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden 2023-2028 alkaminen tietää viljelijöille heti ongelmia. Viljelijätukien maksuaikataulu muuttuu. Asiasta ilmoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruokavirasto. Ensi vuonna tukia maksetaan pääosin joulukuulla ja seuraavana keväänä. Osa tiloista joutuu nyt miettimään, miten maksaa lainansa ja laskunsa.
– Maatiloilla on tehty isoja investointeja ja eletään kädestä suuhun. Lannoitteet, kuivikkeet ja muut pitää maksaa etukäteen, ja sitten tuet eivät tule ajallaan. Viivytyksiä ei saisi tulla. Tämä on tiloille katastrofi, joka uhkaa myös huoltovarmuutta, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kike Elomaa perussuomalaisista.
Maksuaikataulujen muutos siirtäisi ensi vuoden maksuja useilla kuukausilla, jopa pitkälle vuoteen 2024. MTK:n johtokunnassa pelätään, että tilipäivän siirtäminen kuukausilla voi johtaa jopa konkurssiaaltoon.
– Yhtälö on maatilojen maksuvalmiuden kannalta mahdoton. Maksuaikataulut on saatava välttämättä pysymään ennallaan, vaatii MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila MTK:n kannanotossa.
Tilat kärsivät vakavasta kassakriisistä energian, polttoaineiden, rehujen ja lannoitteiden hintojen rajun nousun vuoksi. Tuottajahinnat eivät ole nousseet riittävästi korvaamaan kasvaneita tuotantokuluja. Myös MTK:n mukaan tukimaksatusten siirtyminen olisi tiloille katastrofi.
Ongelmallinen siirtymäkausi
Kotimaisesta ruoantuotannosta ja tilojen tilanteesta on huolissaan myös maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen Kurikasta.
– Siirtymäkausi on ongelmallinen. Viljelijälle on tiedossa paljon muutoksia ohjelmakauden alkaessa. Tukimaksuaikataulujen muutos ei ole vähäisin. Se vaikuttaa suuresti tilan talouteen, jos tuen maksun väli tulee pitkäksi. Hankalaa on, hän sanoo.
Nyt tukia on maksettu siten, että ennakot ovat tulleet ensin ja pääerät myöhemmin. Niiden mukaan tiloilla on suunniteltu laskujen ja lainojen maksut. Esimerkiksi ympäristökorvaus ja luomukorvaus on maksettu yleensä syksyllä syyskuusta alkaen. Ensi vuonna ne maksetaan joulukuussa ja seuraavan vuoden keväällä.
– Aikataulujen muuttaminen ei ole kenenkään kannalta positiivinen asia. Tässä taloustilanteessa viljelijä kaipaisi vakautta, korostaa Hämäläinen.
Suomessa möhlittiin tänä vuonna eläintukien maksatus. Se siirtyi osittain maksettavaksi ensi vuoden puolelle.
– Ministeriö nyt ilmoitti, että se pyrkii maksamaan edes osan joulukuussa. Tukien maksatuksen siirtyminen on iso ongelma eläintiloille, sanoo Reijo Hämäläinen.
Monitorointia ja kuvia
Pinta-alaperusteisiin tukiin tulevat uudistukset muuttavat niin viljelijöiden kuin hallinnon tekemisiä enemmän kuin milloinkaan aiemmin Euroopan unioniin kuulumisen aikana. Tukioikeudet lakkautetaan. Niiden sijaan tukihakemuksella ilmoitettuja peltolohkoja pinta-alamonitoroidaan, ja tuet maksetaan monitoroinnissa tukikelpoisiksi todetuille lohkoille.
Monitorointi tarkoittaa peltojen satelliittikuvaseurantaa ja viljelijälle lähetettäviä pyyntöjä ottaa älypuhelimellaan paikkaan sidottuja valokuvia tilanteessa, jossa jonkun lohkon hakemustiedot eivät vastaa satelliittikuvaa. Pinta-alamonitoirointi vähentää paikalla tehtäviä tilavalvontakäyntejä.
Hyvää on joustavuuden lisääntyminen. Viljelijä voi muuttaa tukihakutietoja vielä pitkään varsinaisen haun jälkeen.
Ruokavirasto on valmistellut maksuaikataulun yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ruokavirasto tiedotti uuden kauden asioista viime viikolla, jotta viljelijät voivat varautua tulevaan suunnitellessaan maatilan taloutta. Ruoan ja energian huoltovarmuuden turvaamiseen tarvittavia toimenpiteitä pohditaan parhaillaan ministerityöryhmässä.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Reijo Hämäläinen Ruokavirasto Juha Marttila tuottajahinnat maatilat maa- ja metsätalousministeriö maataloustuet Euroopan unioni Viljelijät Kike Elomaa MTK Huoltovarmuus maatalouspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

Maataloustukien maksupäivien siirrosta ei saa koitua tuottajille kohtuutonta haittaa – “Maatalous on edelleen syvässä kriisissä”

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.