

PS ARKISTO
Tilastot eivät tue osaajapula-hokemaa – “Kysymys on mitä suurimassa määrin sumeilemattomasta maahanmuuton lisäämisestä, ei työvoimasta”
Osaajapulaan vedoten puolueet myös vihervasemmiston ulkopuolella ovat liittyneet kannattamaan nykyistä löysempää maahanmuuttopolitiikkaa. Kansanedustaja Mari Rantanen tarkastelee tuoreessa Facebook-päivityksessään kovaa tilastodataa, joka romuttaa osaajapulan perusteluna maahanmuuttopolitiikan löysentämiselle.
Syyskuun työllisyyskatsauksessa oli avoimia työpaikkoja kaikkiaan 171 500. Työttömiä työnhakijoita oli 232 900. Työttömistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 31 900. Vieraskielisten osuus työttömistä työnhakijoista oli heinäkuussa kotoutuminen.fi-sivuston mukaan yli 49 000.
Kaikkiaan syyskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli kaikkiaan 475 600 työnhakijaa. Työnhakijoista oli työssä olevia 143 900, joista 93 900 oli kokoaikaisessa työssä, 28 000 osa-aikatyössä ja 22 000 työ- ja elinkeinohallinnon ja kuntakokeilun järjestämillä palveluilla työllistettynä.
Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli 93 600, joista 24 800 oli työllistymistä edistävässä palvelussa ja 53 100 koulutuksessa.
Suurin osa oleskeluluvista myönnetään pienipalkkaisille
Maahanmuuttovirasto Migri on pelkästään tänä vuonna myöntänyt yli 12 000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen työn perusteella. Näistä erityisasiantuntijan lupia on 1 789 ja sinisen kortin omaavia 284. Erityisasiantuntijan työlupaan edellytetään 3 000 euron kuukausituloja ja sinisen kortin lupaan 4 832 euron tuloja.
– EU:n ulkopuolelta tuleville myönnetyistä luvista 83 %:lla ei ole mitään tulorajaa. Suurin osa luvista myönnetään siis pienipalkkaisille, joiden toimeentulo edellyttää täydentävää sosiaaliturvaa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen.
Kallis veronmaksajien maksama yritystuki
Kun muut puolueet vaativat työperäisen maahanmuuton helpottamista, he käytännössä tarkoittavat matalapalkkaisia työntekijöitä. Vaikka matalapalkkaisten työntekijöiden maahanmuutto kasvattaakin työvoimaa, siitä seuraa samalla sosiaaliturvamenojen kasvu, joka ei jää yritysten, vaan valtion maksettavaksi.
– Perussuomalaiset eivät vastusta sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa henkilö tulee toimeen palkallaan ja osallistuu siten yhteiskuntamme pyörittämiseen. Me vastustamme sitä, että osaajapulan varjolla halutaan helpottaa sellaista maahanmuuttoa, joka on käytännössä lähinnä hyvin kallis veronmaksajien maksama yritystuki sosiaaliturvan muodossa, toteaa Rantanen.
Suomen hyvinvoinnin kannalta kestämätön tie
Yrityskenttä saa pätkätyöntekijän, jonka jälkeen Suomi saa elätettävän. Aiempien selvitysten mukaan Suomeen saapuvat matalapalkkatyöntekijät jäävät alun työssäolojakson jälkeen liian usein työttömiksi työnhakijoiksi tai siirtyvät kotoutumiskoulutuksiin. Tämä on ilmeisesti se syy, miksi ensimmäisiä oleskelulupia on myönnettävä jatkuvasti uusia.
– Yritykset tarvitsevat koko ajan uusia maahanmuuttajia matalapalkka-aloille korvaamaan edelliset tulijat, jotka ovat ajautuneet työmarkkinoiden ulkopuolelle ja sosiaalietuuksien varaan. Yritysten näkökulmasta Suomeen töihin tullut, mutta pian sen jälkeen syrjäytyvä ei ole ongelma. Kasvavat kulut ja palvelut maksaa veronmaksaja, mutta maahan muuttaneiden työpanos ei kasva. Suomen hyvinvoinnin kannalta tämä on kestämätön tie, Rantanen jatkaa.
Millainen on osaaja, josta ei tiedetä edes kansalaisuutta?
Työperäisten oleskelulupien kansalaisuustaulukoissa eivät korostu EU:n ulkopuoliset kehittyneet maat, vaan moniongelmaiset ja köyhät maat. Tänä vuonna lupia on myönnetty jopa sellaisille henkilöille, joiden kansalaisuus on tuntematon tai se ei ole tiedossa.
– Tunnetaanko tulijoiden taustat riittävän hyvin, ja millainen on osaaja, jonka kansalaisuus ei edes ole tiedossa? Esimerkiksi Venäjän, Valko-Venäjän ja Iranin kansalaisille myönnettiin alkuvuonna 2 808 työlupaa. Myönnetyistä työluvista peräti neljännes meni siis roistovaltioiden kansalaisille. Kysymys on mitä suurimassa määrin sumeilemattomasta maahanmuuton lisäämisestä, ei työvoimasta kuten osaajapulasta jauhajat väittävät, Rantanen puuskahtaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaaliturvamenot osaajapula oleskeluluvat Matalapalkkainen työ työperäinen oleskelulupa veronmaksajat vihervasemmisto Facebook Työperäinen maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Migri Mari Rantanen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

Suomen Perustan Grönroos ulkomaisesta työvoimasta: “Suomesta ei löydy hoitajia” ja pari muuta ajankohtaista hokemaa

Vieraskielisen väestön kasvu huipussaan, silti ulkomaalaisten “osaajien” houkutteleminen on yksi kaupungin kärkitavoitteista – PS: “Espoon ei tarvitse edistää minkäänlaista maahanmuuttoa”

Vihervasemmisto vaatii Suomen kuntiin lisää maahanmuuttajia tekemään työt – perussuomalaiset laittaisi ammatillisen koulutuksen kuntoon ja suomalaiset töihin

Hallitus jatkaa vimmaista maahanmuuton lisäämistä asiantuntijoiden varoituksista huolimatta

Pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta – kriittisesti suhtautuvan hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin

Suomalaiset lapset vaarassa jäädä kielivähemmistöön monikulttuurisissa päiväkodeissa, PS:n Tavio nosti uhkakuvan esille – Kulttuuriministeri Li Anderssonilta hälläväliä-tyylinen vastaus

Ristivetoa koululaitoksessa: Ruotsidemokraatit lopettaisi vieraskielisen äidinkielen opetuksen – Malmössä taas saatetaan käydä koulua pian arabiaksi

Perussuomalaiset haluaa tarjota suomalaisille lisää työtunteja: ”Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää