Tietovuoto paljasti skandaalin: Terveydenhuollon auktoriteetti tuputti transhoitoja alaikäisille viis veisaten erittäin vakavista terveydellisistä sivuvaikutuksista

Maailman johtavalta sukupuolenkorjaukseen erikoistuneelta terveydenhuolto-organisaatiolta WPATHilta äskettäin vuotaneet tiedot paljastavat sen tyrkyttäneen hormonihoitoja ja kirurgisia leikkauksia alaikäisille. WPATHia kritisoidaan nyt ideologisesti johdetuksi organisaatioksi, joka on tyystin sivuuttanut lääketieteellisen etiikan ja potilasturvallisuuden. Tietopaljastukset antavat ymmärtää, että sukupuolihoitojen harjoittajat ovat suhtautuneet välinpitämättömästi sukupuolihoitojen tiedostettuihin vakaviin sivuvaikutuksiin.

Biologisen sukupuolen muuttamiseen tähtääviä nk. sukupuolihoitoja kohtaan on oltu länsimaissa vaihtelevan skeptisiä jo pidemmän aikaa. Niiden ei ole nähty täyttäneen lääketieteellisiä ja eettisiä standardeja. Viime vuosina yltynyt transaktivismi ja instituutioihin pesiytynyt woke-liikehdintä ovat kuitenkin vaientaneet kritiikkiä tehokkaasti. Vastikään sukupuolihoitojen auktoriteeteilta vuotaneet tiedot vahvistavat edellä mainitut huolet.

WPATH (The World Professional Association for Transgender Health) on kansainvälinen asiantuntijajärjestö, jota on pidetty länsimaissa auktoriteettina transsukupuolisuuteen ja sukupuolidysforiaan liittyvissä kysymyksissä. New York Post kirjoittaa tutkivan journalisti Michael Shellenbergerin jakamista tuoreista tietovuodoista. Lehden mukaan vuodot osoittavat WPATHin paljastuneen ideologisesti johdetuksi organisaatioksi, joka on sivuuttanut lääketieteellisen etiikan ja potilasturvallisuuden.

Artikkeli kertoo, että aatteellisessa huumassa WPATHissa on sivuutettu mm. se, voivatko lapset ja teini-ikäiset antaa täydessä ymmärryksessä hyväksyntänsä sellaisille lääketieteellisille toimenpiteille, joiden seurauksia he eivät pysty hahmottamaan. Tästä huolimatta länsimaiset valtiot, terveydenhuollon organisaatiot ja lääkärit ovat luottaneet WPATHin ohjeistuksiin nuorten sukupuolihoidoista.

Paljastuksista kehkeytyi nopeasti maailmanlaajuinen kohu. Sussexin yliopiston entinen professori Kathleen Stock kirjoittaa brittilehti Telegraphissa “transaktivistien korttitalon romahtamisesta”. Materiaali osoitstaa lääkäreiden keskustelevan riskialttiista ja uhkarohkeista kokeellisista kirurgisista toimenpiteistä. Niitä on suositeltu alaikäisille piittaamatta sellaisista riskeistä, joita lääketieteessä pidettäisiin Stockin mukaan kohtuuttoman ongelmallisina.

Kirjoituksessaan Stock nostaa esille, miten terveydenhuollon ammattilainen oli valmis suosittelemaan rintojen poistamista maksasyöpää sairastaneelle 16-vuotiaalle tytölle. Kyseinen lääkäri jopa uskoi itsekin syövän johtuvan sukupuolihormoneista, joita tytölle oli määrätty aikaisemmin.

Sukupuolihoidot kuten leikkaukset ja hormonihoidot ovat aiheuttaneet nuorille potilaille mm. lantion tulehdussairauksia, emättimen surkastumista ja sietämätöntä kipua. Silti vakavat sivuvaikutukset aiheuttavat alan harjoittajien parissa korkeintaan hämmennystä.

Useat WPATHin jäsenistä näyttävät myös tiedostavan, että teini-ikäiset, jotka siirtyvät puberteettia estävästä lääkityksestä suoraan sukupuolta korjaaviin hormonihoitoihin, saattavat jäädä pysyvästi lapsettomiksi. Tähänkin tietoon sukupuolihoitojen harjoittajat suhtautuvat Stockin mukaan lähinnä harmitellen.

Eräässä tallenteessa konferenssipaneelin osallistuja myöntää, etteivät sukupuolihoitoja saavat lapset voi ymmärtää, mitä he saattavat menettää. Silti hämmennyksen sijaan yleisö reagoi tähän näkökulmaan hymyillen ja nyökytellen.

Miksi WPATHissa sitten suhtaudutaan välinpitämättömästi perinteiseen lääketieteen etiikkaan? Stock lainaa kuuluisan kirjailija Upton Sinclairin fraasia: “on vaikea saada ihmistä ymmärtämään jotain, jos hänen palkkansa riippuu siitä, ettei hän ymmärtäisi sitä”. Sukupuolihoidoista on tullut suurta bisnestä klinikoille ja lääketeollisuudelle. Konservatiivien lisäksi myös vanhan koulukunnan sosialistit ovat kritisoineet alaikäisille sukupuolihoitoja tuputtavaa transteollisuutta.

Toisaalta ilmiötä voi selittää myös modernin transaktivismiliikkeen luoma myytti: oletettu moraalinen velvoite sukupuolen korjaamiseen. Stockin mukaan tämä velvoite ilmenee mm. odotuksena, että henkilöstä käytetään hänen itse valitsemiaan pronomineja, ja että ihmiset pääsevät vapaasti sellaisiin tiloihin ja urheilujoukkueisiin, jotka vastaavat heidän kokemaansa sukupuoli-identiteettiä. Terveydenhuollossa tämä moraalinen velvoite vaatii jotain vielä vakavampaa: lääkkeiden ja leikkausten tarjoamista, jotta henkilön fyysinen keho saataisiin vastaamaan henkilön sisäisiä tuntemuksia ja ajatuksia.

Tällaisissa tapauksissa yleisin perustelu on, että edellä mainitut käytännön pelastaisivat ihmishenkiä – aivan kirjaimellisesti – koska ilman niitä sukupuoliahdistusta poteva henkilö todennäköisesti kärsisi ylitsepääsemättömästi tai tekisi jopa itsemurhan. Tätä näkökulmaa on korostettu sukupuolihoitojen sivuvaikutusten yli riippumatta oireiden vakavuudesta.

Tutkimustiedon valossa olettamus on kuitenkin kyseenalainen. Stock muistuttaa, ettei ole olemassa vakuuttavaa näyttöä siitä, että sukupuolihoitojen evääminen johtaisi itsemurhaan tai lisäisi sen todennäköisyyttä. Pikemminkin hoidot lisäävät entisestään alttiutta mielenterveyshäiriöille.

Entä miten WPATH vastasi paljastuksiin? He puolustautuivat peräänkuuluttamalla auktoriteettiasemaansa ja pyrkivät rinnastamaan kriitikoitaan tiedevastaisiksi ja salaliittoteoreetikoiksi.

Paljastusten valossa Stock kyseenalaistaa WPATHin roolin terveydenhuollon auktoriteettina: “Jos tätä näkökulmaa käsiteltäisiin asianmukaisesti, korttitalo romahtaisi. Vuosikymmeniä kestäneen ja laajalle levinneen transaktivismin vuoksi viesti ei edelleenkään mene perille.”