Kevään kuntavaalien alkuperäisen vaalipäivän ajankohtana Suomessa havaittiin noin 250 koronavirustapausta. Luku on vain kymmenesosa niiden lukujen alarajasta, joilla hallitus vaalien siirtoa perusteli. THL:sta kerrotaan, että hallitus ei ollut kiinnostunut skenaarioiden todennäköisyyksistä päätöstä tehdessään. Laskelmat toivat joka tapauksessa hallitukselle sopivan lopputuloksen.
Kevään kuntavaalien alkuperäisen vaalipäivän ajankohtana viime sunnuntaina Suomessa havaittiin noin 250 koronavirustapausta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ennusteessa, jolla hallitus perusteli kevään vaalien perumisen, alkuperäisenä vaalipäivänä 18.4. olisi ollut arviolta 2600-11200 päivittäistä koronavirustapausta.
Ennusteen ja toteutuneen lukeman ero on siis vähimmäistapauksessakin yli kymmenkertainen ja enimmäistapauksessa 45-kertainen.
Ennustajat lomalla
THL:sta kerrotaan, että heidän mallintajansa olivat “lomalla” kun hallituksesta haluttiin päivän varoitusajalla ennuste, jolla vaalien peruminen lopulta perusteltiin.
Hallitukselle annettua ennustetta on THL:sta luonnehdittu myös “laskuharjoitukseksi”.
THL:n mukaan hallitus ei ollut kiinnostunut skenaarion toteutumisen todennäköisyyksistä, eikä laskelmassa huomioitu esimerkiksi rajoitustoimien vaikutuksia mitenkään.
Jos kyseessä olisi jokin muu hallitus kuin nykyinen Marinin hallitus, tällaista toimintaa olisi kenties jo hyvin hankala selittää enää pelkällä osaamattomuudella, vaan heräisi perusteltu kysymys toiminnan motiiveista.
Oikeusministeriö laiminlöi vaalien valmistelun?
Vaalien toimittaminen demokraattisesti ja ajallaan on Suomessa erityisesti eduskunnan ja oikeusministeriön vastuu-aluetta.
Oikeusministeriöstä ja hallituksen riveistä viestittiinkin toistuvasti ja kuukausien ajan, että vaalien toimittaminen onnistuu koronavirustilanteesta riippumatta.
Todellisuudessa näyttäisi siltä, että vaalien valmistelu laiminlyötiin ministeriössä. Eduskunta saattoi lähinnä todeta tilanteen. THL:n kauhuskenaariot 11 000 päivittäisestä koronavirustartunnasta vaalipäivänä tarjosivat kuitenkin ministeriölle ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille sopivan sumuverhon, jonka avulla pelastautua tilanteesta.
Jossain muussa demokraattisessa valtiossa vaalijärjestelyistä vastaava ministeri olisi kenties tehnyt jo johtopäätökset ja ymmärtänyt siirtyä sivuun. Kannatusahdingossa oleva hallitus joutuu kuitenkin nyt pitämään yhtä – maksoi mitä maksoi.
Vaaleja ei kuitenkaan demokratiassa voida loputtomiin peruutella.
Seuraava yritys on kesäkuussa.