LEHTIKUVA
Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia
Texas poisti yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä. Poistettujen joukossa oli tuhansia ei-kansalaisia. Samaan aikaan demokraattien hallitsemat osavaltiot kieltäytyvät siivoamasta äänioikeusrekistereitään ja helpottavat laittomasti maassa olevien rekisteröitymistä äänestäjiksi. Presidentti Biden on vannonut estävänsä veto-oikeudellaan kaikki lakiesitykset, joissa vaadittaisiin kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä äänestämisen yhteydessä.
Yhdysvalloissa on viime vuosina puhuttu paljon vaalien rehellisyydestä. Texasin osavaltion kuvernööri Greg Abbott ilmoitti äskettäin, että Texasin äänioikeusrekisteristä on vuoden 2021 jälkeen poistettu yli miljoona sellaista henkilöä, joilla ei ole oikeutta äänestää Texasissa.
Suurin osa poistetuista oli henkilöitä, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet pois Texasista, mutta joukossa oli myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole Yhdysvaltain kansalaisuutta. Osa näistä ei-kansalaisista oli jo aiemmin ehtinyt äänestää Texasissa.
– Rehelliset vaalit ovat tärkeä osa demokratiaa, kuvernööri Abbott totesi tiedotteessaan.
– Olen allekirjoittanut maan vahvimmat vaalilait suojatakseni äänioikeutta ja estääkseni laittoman äänestämisen.
– Laitonta äänestämistä ei tulla Texasissa suvaitsemaan, kuvernööri painotti.
Yli 6 500 ei-kansalaista
Texasin osavaltion äänioikeusrekisteristä on poistettu yli 6 500 sellaista henkilöä, joilla ei ole äänestämiseen vaadittua Yhdysvaltain kansalaisuutta. Heistä 1 930 on jo ehtinyt äänestää aiemmissa vaaleissa. Kaikki nämä tapaukset on ilmoitettu syyttäjäviranomaisille jatkotoimia varten, koska äänestäminen liittovaltiotason vaaleissa – kuten presidentinvaaleissa ja kongressivaaleissa – ilman kansalaisuutta on rikos. Joissakin osavaltioissa ja kunnissa ei-kansalaisetkin saavat äänestää paikallisvaaleissa.
Texasissa todettujen laittomasti äänestäneiden määrä (1 930) on huomattavan suuri siihen verrattuna, että aiemmin tutkijat ovat väittäneet, että ei-kansalaisten laiton äänestäminen on olemattoman pieni ongelma. Esimerkiksi vuoden 2016 vaaleja koskevassa tutkimuksessa todettiin, että “kaikkiaan 23,5 miljoonasta annetusta äänestä löydettiin vain 30 tapausta, jossa ei-kansalainen oli mahdollisesti äänestänyt”.
Ajantasaisuus tärkeää vaalivilpin estämiseksi
Kuolleiden ja pois muuttaneiden säännöllinen poistaminen äänioikeusrekisteristä on tärkeää, koska henkilön vanhaan osoitteeseen lähetettyä postiäänestyslippua voidaan käyttää väärin. Äänioikeusrekisterin pitäminen ajan tasalla on osavaltioiden lakisääteinen tehtävä, mutta kaikki osavaltiot eivät suhtaudu siihen yhtä vakavasti kuin Texas.
Pääsääntö on, että republikaanien hallitsemat osavaltiot pyrkivät poistamaan ei-kansalaiset äänioikeusrekisteristään. Esimerkiksi Virginia on viimeisten kolmen vuoden aikana poistanut 6 303 ei-kansalaista listalta.
Demokraattien johtamat osavaltiot sen sijaan suhtautuvat äänioikeuteen löysemmin. Arizonassa kansalaisjärjestö on joutunut haastamaan kuntien rekisteriviranomaiset oikeuteen, jotta nämä poistaisivat ei-kansalaiset äänioikeusrekisteristä.
Tim Walz salli “paperittomille” ajokortit
Minnesotan kuvernööri Tim Walz – joka on nyt Kamala Harrisin varapresidenttiehdokas – hyväksyi maaliskuussa 2023 lain, joka mahdollisti ajokortin saamisen myös laittomasti maassa oleville. Hän perusteli lainmuutosta sillä, että tieturvallisuus paranee, kun kaikilla noin 81 000 laittomasti Minnesotassa oleskelevalla maahanmuuttajalla on mahdollisuus hankkia ajokortti.
Vaaliturvallisuuden kannalta haittapuolena on, että esittämällä Minnesotan osavaltion ajokortin ja omalla nimellään tulleen sähkölaskun tai muun todisteen asumisesta, laittomasti maassa oleva voi rekisteröityä äänestäjäksi. Demokraattien mukaan ei ole olemassa riskiä, että laittomasti maassa olevat rekisteröityisivät äänestäjiksi, koska äänestäminen presidentinvaaleissa ilman kansalaisuutta on laitonta.
Kuvallista henkilötodistusta ei vaadita kaikkialla
Yksi vaalien rehellisyyden takeista on kuvallisen henkilötodistuksen vaatiminen äänestäjiltä, kuten Suomessa tehdään. Yhdysvalloissa vain yhdeksän osavaltiota vaatii ehdottomasti äänestäjää esittämään kuvallisen henkilötodistuksen. Yhteensä 36 osavaltiossa vaaliuurnilla pyydetään jonkinlaista henkilötodistusta (kuvan kanssa tai ilman), mutta 14 osavaltiossa henkilötodistusta ei kysytä lainkaan.
Republikaanit ovat yrittäneet saada läpi lakia, joka määräisi kuvallisen henkilötodistuksen pakolliseksi kaikissa liittovaltiotason vaaleissa. Istuva presidentti Joe Biden on kuitenkin vannonut estävänsä kyseisen lain läpimenon presidentin veto-oikeudellaan.
Kaikki tämä antaa pontta republikaanien väitteille, että demokraatit haluavat antaa laittomasti maassa oleville äänestysmahdollisuuden ja jopa kansalaisuuden haaliakseen maahan lisää vasemmiston äänestäjiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tim Walz Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024 Greg Abbott Texas vaalivilppi Minnesota äänioikeus Joe Biden Kamala Harris
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtamedialle takaisku Yhdysvalloissa: Tuomioistuin määräsi New York Timesin palauttamaan vuodetut lähdemateriaalit ja kielsi uutisoimasta järjestöstä, joka paljastaa median manipulointia
Salailua, manipulointia ja paavien käskyläisiä – Yhdysvaltain vaaleissa on nähty monenlaista vilunkia
Kamala Harrisin politiikka on ääriliberaalia ja äärivasemmistolaista – rajakysymys jakaa eniten amerikkalaisia
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.
Toimittajan väite: Bidenia kohdeltiin silkkihansikkain haastattelussa – kanavan pomot hyväksyivät joka kysymyksen etukäteen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää